”Palautumisen seuranta tärkeämpää kuin kehittymisen”
Jääkiekkovalmentaja Erkka Westerlund korosti puheenvuorossaan palautumisen ja sen seurannan merkitystä niin huippu-urheilussa kuin työelämässäkin. Jokereiden KHL-joukkuetta ja aiemmin Leijoniakin valmentanut Westerlund käyttää Jokereiden kanssa Firstbeat SPORTS -menetelmää harjoittelun, pelien ja matkustamisen aiheuttaman kuormituksen ja palautumisen seurantaan. Puheenvuorossaan hän esittelikin joukkueen ensimmäisen KHL-kauden palautumistilastoja, suurimpia haasteita sekä keinoja, joilla hän pyrkii edistämään pelaajien palautumista.
– Kun jääkiekkoilija treenaa keskimäärin neljä tuntia vuorokaudessa, ratkaisevaa on se, miten hyvin hänen palautumisensa kehittää häntä urheilijana lopun 20 tunnin aikana. Joukkuelajeissa palautumisen seuranta onkin mielestäni jopa tärkeämpää kuin kehittymisen seuranta, Westerlund toteaa.
Westerlundin mukaan huippu-urheilijan erottaa juuri hänen halustaan kehittää itseään jatkuvasti. Valmentajana Westerlund kokee auttavansa ja tukevansa valmennettaviaan. Westerlund listaakin viisi ominaisuutta, jotka hänen mielestään tekevät hyvän urheilijan tai vastaavasti työntekijän: Asenne, motivaatio, itseluottamus ja -tuntemus, vastuullisuus ja tunne.
”Työkunto rakennetaan edellisen illan valinnoilla”
Firstbeatin Juho Tuppurainen vertaa työhyvinvointia auton huoltoon: Auto kannatta huoltaa silloin, kun se vielä toimii. Tuppuraisen mukaan yksi sairastumisen ennaltaehkäisyyn sijoitettu euro vastaa 5-10 euroa jo puhjenneen sairauden hoidossa.
– Päivän työkunto rakennetaan edellisillan valinnoilla klo 18-23. Se, mitä tapahtuu tuon jälkeen, menee hukkaan, koska silloin pitäisi olla jo nukkumassa, Tuppurainen kertoo.
Tuppuraisen mukaan jopa 80 % terveydenhuollon kustannuksista syntyykin ihmisten omien valintojen ja käyttäytymisen seurauksena. Yleisimmiksi heikon palautumisen taustatekijöiksi Tuppurainen nimeääkin liian lyhyen yöunen, liian kovatehoisen liikunnan liian myöhään illalla, näyttöpäätetyön tekemisen myöhään illalla, alkoholin (yli kaksi annosta), huonon fyysisen kunnon, sairastumisen ja pitkittyneen, negatiivisen stressitilan.
”Ihmisellä, jonka kalenteri on täyteen ahdettu palavereita, ei ole syytä ylpeyteen”
"Hyvinvoinnin suurlähettilääksi" tituleerattu kuntotestauksen ammattilainen Matti Heikkilä puolestaan totesi täyteenahdetun kalenterin viestivän ennemmin käyttäjänsä tehottomuudesta ja arjen hallinnan vaikeuksista kuin tehokkuudesta. Heikkilä kehottaakin priorisoimaan ja pyhittämään illat perheelle ja heräämään aamuviideltä lukemaan työsähköpostit, mikäli niitä on pakko vapaa-ajalla ylipäänsä lukea. Heikkilän mukaan aivot eivät pysty rauhoittumaan lepoon ja hyvään yöuneen, jos mieleen jäävät viimeiseksi illalla pyörimään työasiat ja toisaalta taas työsähköpostien lukeminen aamusta virittää aivot jo kohti tulevaa työpäivää.
Lue Kauppalehden alkuperäiset artikkelit:
Stressi syö sekä johtajaa että alaista – palautuminen huipputärkeää
”Täyteen ahdettu kalenteri ei ole tehokkuuden mittari”
Tärkeimmät tunnit kello 18-23: ”Huolla itsesi tänä iltana huomiseen työkuntoon”
Työelämässä ja urheilussa samat säännöt – ”Palautuminen harjoittelua tärkeämpää”