Fyysinen työ vaatii erityishuomiota palautumiseen

Sykeväliseurantaan perustuva Hyvinvointianalyysi mahdollisti työhyvinvoinnin, rasituksen, stressin, unen ja palautumisen välisiä yhteyksien arvioinnin Snellman Lihanjalostus Oy:n ja Norrvalla Folkhälsan Ab:n toteuttamassa hankkeessa, jonka tavoitteena oli parantaa työterveyttä lihanjalostusteollisuudessa. Hanke päättyi vuoden 2011 lopulla. Sitä rahoitti Työsuojelurahasto.

– Työhyvinvointia kehittävälle hankkeelle oli tarve. Työ lihanjalostuksessa on fyysistä ja enimmäkseen kylmätyötä. Olosuhteet vaikuttavat ihmiskehoon. Lihajalostuksessa on muun muassa eräitä työtehtäviä, joista vain hyvin pieni prosentti työntekijöitä pystyy toimimaan vanhuuseläkkeeseen saakka. Hankkeessa haluttiin selvittää, kuinka työntekijät palautuvat työn kuormituksesta, kertoo projektiryhmän fysioterapeutti Tommy Nyfelt Folkhälsan Botniasta.

Alkututkimus toteutettiin 77 henkilölle ja seurantatutkimus vuoden kuluttua 73 henkilölle. Molempien mittausten jälkeen työntekijät saivat palautetta ja raportin siitä, millaisin toimenpitein hyvinvointi kehittyisi. Hyvinvointianalyysin lisäksi selvitettiin työntekijöiden kuntoa, elämäntapoja ja tuntemuksia.

– Saimme näillä tutkimustavoilla esille hyviä havaintoja. Työhyvinvoinnin edistämiseksi ei ole olemassa yhtä yleistä keinoa. Työntekijät ovat yksiöitä. Joku tarvitsee apua stressinhallintaan, toinen painonpudotukseen. Jollekin kuntoutus on oikea vaihtoehto, kun toinen pärjää liikunnanohjauksella, Nyfelt toteaa.

 

Palautuminen ja kuormitus tasapainoon

Palautuminen nousi keskeiseksi tekijäksi työterveyden edistämisessä. Fyysisessä työssä sen merkitys korostui niin työpäivän aikana kuin vapaa-ajalla. Uupumuksen tuntemuksilla todettiin olevan yhteys sairauspäivien määrään.

Huonolla palautumisella oli yhteys korkeampaan ikään, huonompaan kuntoon ja työpäivän fyysistä kuormitustasoon. Yhteys havaittiin myös kivun ja särkyjen tuntemiseen.

22 prosentilla leikkaamon miehistä keskipulssi oli yli 100 työpäivän aikana. Puolella leikkaamon miehistä oli merkkejä heikosta palautumisesta, muilla osastoilla vastaava osuus oli 20–30%. Myös viipalointiosaston työntekijöistä usealla oli merkkejä korkeasta kuormituksesta työssään.

Teurastamossa kuormitustaso oli korkea, mutta erot yksilöiden välillä olivat suuret. Kuntotasolla ja ruumiinrakenteella oli yhteys kuormitustasoon. Lämpö- ja kosteusolosuhteiden todettiin vaikuttavan merkittävästi työn kuormittavuuteen.

Tupakoijilla ja nuuskan käyttäjillä työnaikainen keskipulssi oli korkeampi kuin työntekijöillä, jotka eivät käytä nikotiinituotteita. Tupakoitsijoiden palautumisessa oli puutteita.

Lisäksi havaittiin, että huomattavan monen työntekijän yöuni ei ole riittävää.

 

Liikuntaharrastus oman kehon mukaan

Vaikuttamalla kuntoon ja painoon voidaan vähentää myös työn kuormitusta ja näin saavuttaa parempi palautuminen. Kuntotaso ei kuitenkaan kompensoi liian kuormittavaa työtä.

– Hyvä fyysinen kunto on edellytys fyysisessä työssä pärjäämiseen. Liikuntaharrastuksen olisi myös oltava sellainen, että se tukee työtä sen erityisvaatimuksissa. Välttämättä henkilö, joka on fyysisessä työssä, ei tarvitse raskasta kuntoiluharrastusta. Liikkumisen tulee olla sellaisella tasolla, että elimistö voi ottaa vastaan kuntoilun, Nyfelt toteaa.

Alku- ja seurantamittauksissa todettiin tarvetta erityisesti painonpudotukselle ja kuntoharjoittelulle sekä palautumisen parantumiselle. Noin 10% tutkimukseen osallistuneista tarvitsi tarkemman selvityksen työkyvyn kehittämisestä.

Seurantamittauksessa todettiin työntekijöiden kuntoilun lisääntyneen ja keskipulssin alentuneen. Myös merkkejä paremmasta palautumisesta huomattiin. Alkututkimus oli todennäköisesti tarjonnut tarvittavaa tietoa työkuormituksen tasoittamiseksi ja liikunnan lisäämiseksi. Eniten kunto kohentui työntekijöillä, joiden kunto oli normaali projektin alkaessa. Huonokuntoisilla positiivista kehitystä ei havaittu.

Tutkimuksen yhteenvedossa todetaan, että tutkimusmenetelmä, jossa yhdistyvät kyselylomake, hapenottokyvyn mittaus, lihaskuntotesti ja Hyvinvointianalyysillä tehty palautumisen mittaus, antaa laajan pohjan työntekijöiden todelliseen työn- ja elämäntilannearviointiin.

– Hyvinvointianalyysi antaa tarpeellisen lisän työtaakan kartoitukseen ja jaksamisen edistämiseen. Se antaa syvällisen kuvan ihmisestä ja hänen kuormituksestaan kokonaisuutena, Nyfelt arvioi.

 

Lähde: Arbetshälsa inom charkproduktion -raportti. Snellmans Köttförädling Ab ja Norrvalla Folkhälsan Ab.