Koska ensikertalaisten erinomaiset kokemukset vuoden takaisessa taistossa Vantaalla olivat jättäneet niin paljon ilon- ja keskustelunaiheita kahvipöydän ääreen, lyötiin osallistuminen lukkoon tänä vuonna jo hyvissä ajoin. Isoksi iloksi seitsemän könsikkään joukko sai rinnalleen tälle vuodelle naiskauneutta, kun neljä Venlatarta sanoi lopulta tahdon metsien kutsuun. Huonosti tai vielä huonommin nukutun perjantaiyön jälkeen kaikki oli kuitenkin valmista, ja kohteet kartalla enää vain odottivat kulkijaansa.
Venlojen startti tapahtui iltapäivällä jännityksen ollessa aivan huipussaan niin lähtösuoran päässä kuin kisakylässäkin. Minna Kaupin kanssa samalla viivalle asettui itseoikeutetusti Firstbeatin perinteisintä naisosaamista. YLEkin oli ajanhermolla onnistuessaan taltioimaan monta sekuntia Hyvinvointiasiantuntijan uskomatonta prosessointia ensimmäisellä rastilla. Onnistunut ja ehjä suoritus takasi erinomaiset asetelmat jatkoon. Keskimmäisillä osuuksilla viestin ilosanomaa veivät eteenpäin energiset ensikertalaiset, jotka löivät laudalta kertaheitolla kaikki ennakkoaikataulut ja spekulaatiot eksymisistä: viivat ja neula karttapohjoiseen, jalka syönnille ja nuolta kohti. Lajin helppous viehättää! Enää mäkinen maasto ja 8,7km erotti joukkueen onnistuneesta suorituksesta. Ankkurin napeilla oli siunattu joukkueen henkistä selkärankaa. Tällä kertaa oli selvästi päätetty lähteä kiertämään rataa oikeaan suuntaan ja rastit tulivatkin vastaan oikeilla paikoillaan. Lopulta maali, viimeinen leimaus ja vielä kerran maali tulivat vastaan 5 tunnin 58minuutin 55sekunnin jälkeen. Iloiset, uupuneet ja erittäin onnelliset ensikertalaiset olivat tämän jälkeen saunan ja sihijuomansa ansainneet. Upea suoritus!
Veljet ja Jukolan yö kutsuivat kansaa koolle perinteisesti puolenyön jo lähestyessä. Hetki ennen ja jälkeen startin ovat jo vuosikymmeniä olleet yksi Suomen suven ikimuistoisimpia hetkiä. Viimevuotista tuhannen sijan parantamista ei tällä kertaa lähdetty tavoittelemaan, vaan median suuntaan annettu perinteisempi tavoite tervehenkisestä ja sosiaalisesta osallistumisesta löi raamit tulevalle suoritukselle.
Vaativan avausosuuden paikan sai kaikin tuomariäänin Vaasan lahja Firstbeatiläiselle suunnistusperheelle. Mies, jolla on yksistään enemmän Jukolan lusikoita vyöllä kuin koko muulla joukkueella yhteensä oli jälleen itse varmuus tuoden joukkueen kärjen takana vaihtoon hyvissä asemissa. Toisena valopäänä yön pimeyteen sukelsi joukkueen sydän ja sielu, jolle ratamestari tarjoili vaativan 13km kattauksen. Leima, leima,leima, uusi kartta vaihdosta kaverille, kädet ilmaan ja huippusuoriutuminen oli tältäkin osin valmis. Pitkää ja haastavaa kolmatta linjaa painoi Kainuun korpimetsien kasvatti nakutellen onnistuneita rasteja koko joukosta suurimman määrän.
Firstbeatin juna kulki VR:stä poiketen tässä vaiheessa jopa edellä ennakkolaskelmia. Junassa jälleen veturi vaihtui ja jos kilpailun alussa oli keulilla ollut Allegron ja Pendoliinon kaltaisia pikakiitureita, niin vaihdossa hiilivaunua vetämään asettui raskaampi höyryveturi. Kiskot vie ja kiskot tuo, minkä seurauksena välillä viestinviejä sai tehdä kunniaa ruuhkaiselle vastaantulevalle liikenteelle iloisesti ihmetellen. Viimeinen pummi tuli vielä vaihtoaidalla, mutta siitä huolimatta joukkueen täsmähankinta Timoksi viidennelle osuudelle pääsi matkaan, edelleen kärjen takaa. Vahvajalkainen suoritus kangasmetsässä sai varauksettomat kehut kaikilta natiiveilta. Vaihdossa vastuu siirtyi joukkueen sulavajalkaisimpaan viitapiruun, joka nahkoi selkiä pitkälle toistasataa yli, ali ja ohitellen. Kaunista!
Tänä vuonna ankkuriosuudelle päästiin ennätyksellisesti ennen yhteislähtöä. Ensin mennään ja sitten mietitään. Sitten mietitään, ja taas mennään. Jälkimmäinen vaihtoehto osoittautui lopulta paremmaksi ja lopulta aivan hurja loppuveto piti pilkkanaan ratamestarin virittämiä sudenkuoppia maalivaatetta kohti. Lopulta 82 kilometrin, vajaan 12 tunnin, 134 129 sydämenlyönnin jälkeen veljet tapasivat jälleen toisensa sijoituksensa ollessa 606, olkoot toimitsijat sitten mitä mieltä tahansa.
Aamun koittaessa oli koossa joukko erittäin onnellisia ja väsyneitä oman Venlan ja Jukolansa sankareita. Vaikka unta ei yöltä ollut takana silmäystäkään ja osaksi varmasti juuri siitä syystä, jaksoi huonompikin leuka vielä naurattaa. Iso halaus vielä teille rakkaat Venlat, kun jaksoitte elää, nauraa ja kannustaa viestissä mukana läpi yöttömän yön. Lisäksi erityiskiitos ohjaajantuoliin toisen osuuden kapteenillemme, teit jälleen valtavan roolityön niin kentällä kuin kulisseissakin, kiitos.
Saimme omalta osaltamme olla mukana tätä Jukolan yön tarunhohtoista kertomaa ja jatkumoa. Tapahtuma on ainutlaatuinen ja osittain selittämätön yhdistelmä luontoa, yhteisöllisyyttä ja liikuntaa sen puhtaimmassa muodossa. Mikään valmennuksellinen kurssi tai seminaari ei pääse lähellekään niitä yhdistäviä vaikutuksia, mitä tämänkaltainen tiivis hetki keskellä luontoa ja arjen rientoa yhteisölleen tarjoaa. Kiitoksia siitä vuosien taakse, arvoisat kaukametsäläiset!
Veljenne,
Simeoni
Kysymys, jota ei ehkä välttämättä odottaisi kuulevan maailman suurimman suunnistustapahtuman ankkuriosuudelle lähtevän urheilijattaren suusta. Kaikki on kuitenkin mahdollista, ja niinpä pitkään ja hartaasti koottu venlojen ja veljien seurakunta asetti lauantaiaamuna neulat pohjoista ja keulat Jämsää kohti suuntana Jämsä-Jukola 2013.
Koska ensikertalaisten erinomaiset kokemukset vuoden takaisessa taistossa Vantaalla olivat jättäneet niin paljon ilon- ja keskustelunaiheita kahvipöydän ääreen, lyötiin osallistuminen lukkoon tänä vuonna jo hyvissä ajoin. Isoksi iloksi seitsemän könsikkään joukko sai rinnalleen tälle vuodelle naiskauneutta, kun neljä Venlatarta sanoi lopulta tahdon metsien kutsuun. Huonosti tai vielä huonommin nukutun perjantaiyön jälkeen kaikki oli kuitenkin valmista, ja kohteet kartalla enää vain odottivat kulkijaansa.
Venlojen startti tapahtui iltapäivällä jännityksen ollessa aivan huipussaan niin lähtösuoran päässä kuin kisakylässäkin. Minna Kaupin kanssa samalla viivalle asettui itseoikeutetusti Firstbeatin perinteisintä naisosaamista. YLEkin oli ajanhermolla onnistuessaan taltioimaan monta sekuntia Hyvinvointiasiantuntijan uskomatonta prosessointia ensimmäisellä rastilla. Onnistunut ja ehjä suoritus takasi erinomaiset asetelmat jatkoon. Keskimmäisillä osuuksilla viestin ilosanomaa veivät eteenpäin energiset ensikertalaiset, jotka löivät laudalta kertaheitolla kaikki ennakkoaikataulut ja spekulaatiot eksymisistä: viivat ja neula karttapohjoiseen, jalka syönnille ja nuolta kohti. Lajin helppous viehättää! Enää mäkinen maasto ja 8,7km erotti joukkueen onnistuneesta suorituksesta. Ankkurin napeilla oli siunattu joukkueen henkistä selkärankaa. Tällä kertaa oli selvästi päätetty lähteä kiertämään rataa oikeaan suuntaan ja rastit tulivatkin vastaan oikeilla paikoillaan. Lopulta maali, viimeinen leimaus ja vielä kerran maali tulivat vastaan 5 tunnin 58minuutin 55sekunnin jälkeen. Iloiset, uupuneet ja erittäin onnelliset ensikertalaiset olivat tämän jälkeen saunan ja sihijuomansa ansainneet. Upea suoritus!
Veljet ja Jukolan yö kutsuivat kansaa koolle perinteisesti puolenyön jo lähestyessä. Hetki ennen ja jälkeen startin ovat jo vuosikymmeniä olleet yksi Suomen suven ikimuistoisimpia hetkiä. Viimevuotista tuhannen sijan parantamista ei tällä kertaa lähdetty tavoittelemaan, vaan median suuntaan annettu perinteisempi tavoite tervehenkisestä ja sosiaalisesta osallistumisesta löi raamit tulevalle suoritukselle.
Vaativan avausosuuden paikan sai kaikin tuomariäänin Vaasan lahja Firstbeatiläiselle suunnistusperheelle. Mies, jolla on yksistään enemmän Jukolan lusikoita vyöllä kuin koko muulla joukkueella yhteensä oli jälleen itse varmuus tuoden joukkueen kärjen takana vaihtoon hyvissä asemissa. Toisena valopäänä yön pimeyteen sukelsi joukkueen sydän ja sielu, jolle ratamestari tarjoili vaativan 13km kattauksen. Leima, leima,leima, uusi kartta vaihdosta kaverille, kädet ilmaan ja huippusuoriutuminen oli tältäkin osin valmis. Pitkää ja haastavaa kolmatta linjaa painoi Kainuun korpimetsien kasvatti nakutellen onnistuneita rasteja koko joukosta suurimman määrän.
Firstbeatin juna kulki VR:stä poiketen tässä vaiheessa jopa edellä ennakkolaskelmia. Junassa jälleen veturi vaihtui ja jos kilpailun alussa oli keulilla ollut Allegron ja Pendoliinon kaltaisia pikakiitureita, niin vaihdossa hiilivaunua vetämään asettui raskaampi höyryveturi. Kiskot vie ja kiskot tuo, minkä seurauksena välillä viestinviejä sai tehdä kunniaa ruuhkaiselle vastaantulevalle liikenteelle iloisesti ihmetellen. Viimeinen pummi tuli vielä vaihtoaidalla, mutta siitä huolimatta joukkueen täsmähankinta Timoksi viidennelle osuudelle pääsi matkaan, edelleen kärjen takaa. Vahvajalkainen suoritus kangasmetsässä sai varauksettomat kehut kaikilta natiiveilta. Vaihdossa vastuu siirtyi joukkueen sulavajalkaisimpaan viitapiruun, joka nahkoi selkiä pitkälle toistasataa yli, ali ja ohitellen. Kaunista!
Tänä vuonna ankkuriosuudelle päästiin ennätyksellisesti ennen yhteislähtöä. Ensin mennään ja sitten mietitään. Sitten mietitään, ja taas mennään. Jälkimmäinen vaihtoehto osoittautui lopulta paremmaksi ja lopulta aivan hurja loppuveto piti pilkkanaan ratamestarin virittämiä sudenkuoppia maalivaatetta kohti. Lopulta 82 kilometrin, vajaan 12 tunnin, 134 129 sydämenlyönnin jälkeen veljet tapasivat jälleen toisensa sijoituksensa ollessa 606, olkoot toimitsijat sitten mitä mieltä tahansa.
Aamun koittaessa oli koossa joukko erittäin onnellisia ja väsyneitä oman Venlan ja Jukolansa sankareita. Vaikka unta ei yöltä ollut takana silmäystäkään ja osaksi varmasti juuri siitä syystä, jaksoi huonompikin leuka vielä naurattaa. Iso halaus vielä teille rakkaat Venlat, kun jaksoitte elää, nauraa ja kannustaa viestissä mukana läpi yöttömän yön. Lisäksi erityiskiitos ohjaajantuoliin toisen osuuden kapteenillemme, teit jälleen valtavan roolityön niin kentällä kuin kulisseissakin, kiitos.
Saimme omalta osaltamme olla mukana tätä Jukolan yön tarunhohtoista kertomaa ja jatkumoa. Tapahtuma on ainutlaatuinen ja osittain selittämätön yhdistelmä luontoa, yhteisöllisyyttä ja liikuntaa sen puhtaimmassa muodossa. Mikään valmennuksellinen kurssi tai seminaari ei pääse lähellekään niitä yhdistäviä vaikutuksia, mitä tämänkaltainen tiivis hetki keskellä luontoa ja arjen rientoa yhteisölleen tarjoaa. Kiitoksia siitä vuosien taakse, arvoisat kaukametsäläiset!
Veljenne,
Simeoni
Mahdollisuus FIRSTBEAT – mittauksen tekemiseen tässä tilanteessa oli täydellinen, koska kuormitus oli minun mittapuullani kova. Mittaus tuli parhaaseen mahdolliseen aikaan, tahdoin nähdä miltä palautumiseni näyttää tässä tilanteessa. Mittaus aloitettiin viikko influenssani parantumisen jälkeen.
FIRSTBEAT – mittauksen toteutus
Mittaus tehdään kolmen päivän ajalta seuraamalla muutoksia sykkeessä ja sykevaihtelussa. Samalla pidetään karkeaa päiväkirjaa päivän tapahtumista. Minulla mittauspäiviä tuli neljä, koska laite oli irronnut yhtenä yönä ja halusin varmuuden vuoksi pitää sitä ylimääräisen vuorokauden, koska en tiennyt kauanko se oli ollut irti.
Kirjasin päiväkirjaan työajan, harjoitukset, uniajan, kotityöt, vapaa-ajan tai muut rentoutumishetket. Pelkästään se, että päiväkirjan pitämiseen ei tuntunut olevan kunnolla aikaa oli huolestuttavaa.
Ihanteellista olisi ollut, että mittausajankohtaan olisi ajoittunut yksi täysi vapaapäivä, jolloin olisin voinut olla rennosti – työtilanteeni vuoksi sellaista päivää ei ollut vielä tässä vaiheessa. Mukana oli kuitenkin poikkeuksellisen lyhyt työpäivä. Mittausajankohdassa tein kahtena päivänä kahta kuntosaliharjoitusta päivässä ja takana oli tuplatreeniviikko. Tämä näkyy tuloksissa.
Mittaustulokset
Tuplatreenipäivät ja työpäivät näkyvät tuloksissa. Kun treeni on aamulla ennen töitä ja illalla töiden jälkeen, palautumishetkiä ei ole päivän aikana. Iltatreenin jälkeen syke on pitkään ylhäällä, kun keho käy kierroksilla – tunnen tämän olossani.
Lauantaina 16.2 menossa oli kuudes työpäivä putkeen. Työpäivä ei ollut erityisen pitkä, mutta asioiden hoidon, kirjallisten töiden ja väsymyksen vuoksi iltatreeni meni poikkeuksellisen myöhään, lopetin harjoituksen klo 20. Tämän jälkeen kävin aviomieheni kanssa ulkona syömässä. Oloni oli ulkona syömisen jälkeen raukea ja menin nukkumaan klo 22.
Mittaustulos näyttää, että kehoni siirtyi lepotilaan ensimmäisen kerran klo 1 ja lopullisesti klo 2 yöllä. Uniaikaa kyseiseen yöhön tuli yhdeksän tuntia, mutta kehoa palauttava uniaika oli vain reilu viisi tuntia. Itse arvioin kyseisen yön unen laadun heikoksi.
Sunnuntaina 17.2 työpäivä oli pitempi. Sain tehtyä päivän ensimmäisen treenin ennen töitä ja toisen treenin heti töiden loputtua klo 17 maissa. Tällaisina tuplatreenipäivinä kehon lepotilaan siirtymiseen meni yöllä tunti, yhden harjoituksen päivänä vähemmän. Sunnuntain 17.2 illassa näkyy sekä treenin jälkeinen sykkeen nousu, että kotitöiden tekeminen ja työasioiden hoito tietokoneella. Keho rauhoittui lepoon vasta nukkumaan menon jälkeen (sininen viiva kuvan alaosassa klo 23 eteenpäin).
Työkuormitukseltaan rauhallisemmissa päivissä sykkeen laskut näkyvät pitkin päivää esimerkiksi ruokatauoilla ja pelottavaa kyllä, autolla ajaessa kuten perjantaina 15.2 klo 9 aamulla ja klo 18 illalla.
Maanantaina 18.2 minulla oli asiakastyötä vain hetki ja kirjoitin suurimman osan päivästä. Harjoituksen tein vain aamulla. Päivällä kävin kampaajalla ja kosmetologilla. Kampaaja on hyvä ystäväni jonka kanssa vaihdamme kuulumisia koko ajan. Kampaajalla käyntiaika ei näy mittauksessa sykettä laskevana rauhoittumisena höpöttämisemme ja todennäköisesti kahvin juontini vuoksi, vaikka se muulla tavalla onkin ihanaa ja rentouttavaa! Kosmetologilla kävin unen rajamailla, se näkyy mittauksessa sykkeen laskuna ja rentoutumisena. Toki kosmetologilla olossa makuu asentokin vaikuttaa asiaan.
Mittausjaksoon osui perjantaille 15.2 osteopaatin hoitokerta, jolloin hän avasi alaraajojen lihaksia ja kalvoja. Olin aivan varma, että sen aikana syke on päivän kovin kivun vuoksi. Yllätyin, osteopaatilla oloaika katkaisi työpäivän ja mittaustulos näytti sen ajan vihreää lepotilaa, vaikka juttelimme samalla niitä näitä. Tämä näkyy kuvassa klo 10.
Harrastamani liikunta, painoharjoittelu, ei ole voimakkaasti ja pitkäaikaisesti sykettä nostavaa. Sen terveysliikuntavaikutuksia on haastava arvioida FIRSTBEAT menetelmällä, koska harjoituksen aikana sykkeen nousut ovat kovin hetkellisiä. Harjoituksen aikana käyn korkealla sykealueella niin lyhyitä pätkiä, ettei ohjelma rekisteröi niitä jatkuvaksi rasitukseksi. En ole käyttänyt vuosikausiin sykemittaria. Nyt oli mielenkiintoista nähdä oman sykkeen variaatiot. Alhaisin leposyke oli 47 ja korkein syke 180.
Yhteenveto
Sain tuloksestani palautteen Firstbeatin Tiina Hoffmanilta. Kauhistelin Tiinalle, että tulokset ovat varmasti kamalat, koska koin olevani mittausaikaan kuormittunut. Tiinan näkemys oli, että tulokset olivat hyvät työn, treenin ja juuri sairastetun influenssan huomioiden, mutta toivat samalla esiin kevyempien päivien tärkeyden tiukkojen työ- ja treenipäivien vastapainoksi. On tärkeää, että huomasin itse väsymykseni, enkä olisi jatkanut vastaavaa tahtia kauaa. Elämän perusasioiden kuten ravinnon, liikunnan ja unenmäärän ollessa kunnossa keho jaksaa raskaatkin vaiheet paremmin.
Minulle FIRSTBEAT- mittaus oli arvokas tieto. Olen ihmistyyppinä touhuavaa laatua ja pohdin usein itse missä menee liian touhuamisen raja. Innostun asioista ja höyryän eteenpäin kunnes huomaan uupuneeni – mittaus antoi minulle varmuutta siitä, että olen vuosien varrella oppinut löytämään rajojani.
Keskustelut ihmisten kanssa joille FIRSTBEAT – mittaus on tehty saivat minulle ennakkopelon, että todennäköisesti koen olevani hyvin palautuva, mutta koko yö menee punaista stressikäyrää. Onneksi näin ei ollut. Tiina Hoffman kertoi, että tällainenkaan malli ei ole tavatonta ja olen itse kuullut samanlaisia kokemuksia tuttaviltani.
Jatkosuunnitelma
Aion jatkossakin harjoitella entiseen tapaan kehoni kuuntelua. Toteutin sitä viimeksi eilen illalla ja tänä aamuna. Minulla olisi ollut tänään harjoitusohjelman mukaan viimeinen kahden harjoituksen päivä. Nukuin edellisyön heikosti, molemmat eiliset harjoitukset olivat huonoja ja eilen illalla oloni oli levoton. Päätin jättää aamun harjoituksen väliin. Tänään olo on ollut hyvä ja sain tehtyä iltapäivällä lyhyen ja tehokkaan harjoituksen. Tavoitteen ollessa hyvinvointi ja kehittyminen vuosi vuodelta paremmaksi, enemmän ei ole aina parempi.
Toivon tulevaisuudessa voivani ottaa FIRSTBEATIN käyttöön hieman kevyempänä työ ja harjoitusjaksona, jotta pystyn vertaamaan tuloksia. Uskon tämän olevan yksi hyvä lisätiedonantaja kehon ja mielen palautumiseen.
Valmentajana minulle tuttu tilanne on aina iloinen ja pirteä asiakas, joka touhuaa paljon eikä koe olevansa väsynyt tai rasittunut. Osalle heistä on tehty FIRSTBEAT – mittaus ja tulos on ollut kehon palautumisen ja sykkeen laskun kannalta heikko, osalla heistä on tehty kortisolitutkimusta, jossa kortisolikäyrän todetaan olevan epäedullinen.
Ensisijaisesti tärkeintä on oppia kuuntelemaan omaa kehoaan ja rauhoittamaan elämä. Välillä kuormituksen tunnistamiseen ja sen laskemiseen tarvitaan apukeinoja teknologiasta ja ravintolisistä. Elämä on nykyisin kovin erilaista kuin kymmenen tai kolmekymmentä vuotta sitten – hyvässä ja pahassa. Onneksi keinotkin ovat monet, kaikille tämä ei ehkä sovi, mutta osa saa varmasti arvokasta apua.
Sanna Eloranta
fysioterapeutti AMK
työfysioterapeutti
BioSignature-valmentaja
Poliquin PICP voimavalmentaja
Tammikuun alusta helmikuun puoliväliin elämäni oli työ- ja treenirintamalla vauhdikasta. Vauhti alkoi tuntua kehossa ja mielessä palautumisen hidastumisena sekä vatsan oireiluna. Helmikuussa olin influenssan kourissa ja vietin 4-5 päivää kovassa kuumeessa sängyssä. Kaiken kruunasi tarve antibioottikuurille korkeiden tulehdusarvojen vuoksi, vatsani vihaa antibiootteja yli kaiken.
Mahdollisuus FIRSTBEAT – mittauksen tekemiseen tässä tilanteessa oli täydellinen, koska kuormitus oli minun mittapuullani kova. Mittaus tuli parhaaseen mahdolliseen aikaan, tahdoin nähdä miltä palautumiseni näyttää tässä tilanteessa. Mittaus aloitettiin viikko influenssani parantumisen jälkeen.
FIRSTBEAT – mittauksen toteutus
Mittaus tehdään kolmen päivän ajalta seuraamalla muutoksia sykkeessä ja sykevaihtelussa. Samalla pidetään karkeaa päiväkirjaa päivän tapahtumista. Minulla mittauspäiviä tuli neljä, koska laite oli irronnut yhtenä yönä ja halusin varmuuden vuoksi pitää sitä ylimääräisen vuorokauden, koska en tiennyt kauanko se oli ollut irti.
Kirjasin päiväkirjaan työajan, harjoitukset, uniajan, kotityöt, vapaa-ajan tai muut rentoutumishetket. Pelkästään se, että päiväkirjan pitämiseen ei tuntunut olevan kunnolla aikaa oli huolestuttavaa.
Ihanteellista olisi ollut, että mittausajankohtaan olisi ajoittunut yksi täysi vapaapäivä, jolloin olisin voinut olla rennosti – työtilanteeni vuoksi sellaista päivää ei ollut vielä tässä vaiheessa. Mukana oli kuitenkin poikkeuksellisen lyhyt työpäivä. Mittausajankohdassa tein kahtena päivänä kahta kuntosaliharjoitusta päivässä ja takana oli tuplatreeniviikko. Tämä näkyy tuloksissa.
Mittaustulokset
Tuplatreenipäivät ja työpäivät näkyvät tuloksissa. Kun treeni on aamulla ennen töitä ja illalla töiden jälkeen, palautumishetkiä ei ole päivän aikana. Iltatreenin jälkeen syke on pitkään ylhäällä, kun keho käy kierroksilla – tunnen tämän olossani.
Lauantaina 16.2 menossa oli kuudes työpäivä putkeen. Työpäivä ei ollut erityisen pitkä, mutta asioiden hoidon, kirjallisten töiden ja väsymyksen vuoksi iltatreeni meni poikkeuksellisen myöhään, lopetin harjoituksen klo 20. Tämän jälkeen kävin aviomieheni kanssa ulkona syömässä. Oloni oli ulkona syömisen jälkeen raukea ja menin nukkumaan klo 22.
Mittaustulos näyttää, että kehoni siirtyi lepotilaan ensimmäisen kerran klo 1 ja lopullisesti klo 2 yöllä. Uniaikaa kyseiseen yöhön tuli yhdeksän tuntia, mutta kehoa palauttava uniaika oli vain reilu viisi tuntia. Itse arvioin kyseisen yön unen laadun heikoksi.
Sunnuntaina 17.2 työpäivä oli pitempi. Sain tehtyä päivän ensimmäisen treenin ennen töitä ja toisen treenin heti töiden loputtua klo 17 maissa. Tällaisina tuplatreenipäivinä kehon lepotilaan siirtymiseen meni yöllä tunti, yhden harjoituksen päivänä vähemmän. Sunnuntain 17.2 illassa näkyy sekä treenin jälkeinen sykkeen nousu, että kotitöiden tekeminen ja työasioiden hoito tietokoneella. Keho rauhoittui lepoon vasta nukkumaan menon jälkeen (sininen viiva kuvan alaosassa klo 23 eteenpäin).
Työkuormitukseltaan rauhallisemmissa päivissä sykkeen laskut näkyvät pitkin päivää esimerkiksi ruokatauoilla ja pelottavaa kyllä, autolla ajaessa kuten perjantaina 15.2 klo 9 aamulla ja klo 18 illalla.
Maanantaina 18.2 minulla oli asiakastyötä vain hetki ja kirjoitin suurimman osan päivästä. Harjoituksen tein vain aamulla. Päivällä kävin kampaajalla ja kosmetologilla. Kampaaja on hyvä ystäväni jonka kanssa vaihdamme kuulumisia koko ajan. Kampaajalla käyntiaika ei näy mittauksessa sykettä laskevana rauhoittumisena höpöttämisemme ja todennäköisesti kahvin juontini vuoksi, vaikka se muulla tavalla onkin ihanaa ja rentouttavaa! Kosmetologilla kävin unen rajamailla, se näkyy mittauksessa sykkeen laskuna ja rentoutumisena. Toki kosmetologilla olossa makuu asentokin vaikuttaa asiaan.
Mittausjaksoon osui perjantaille 15.2 osteopaatin hoitokerta, jolloin hän avasi alaraajojen lihaksia ja kalvoja. Olin aivan varma, että sen aikana syke on päivän kovin kivun vuoksi. Yllätyin, osteopaatilla oloaika katkaisi työpäivän ja mittaustulos näytti sen ajan vihreää lepotilaa, vaikka juttelimme samalla niitä näitä. Tämä näkyy kuvassa klo 10.
Harrastamani liikunta, painoharjoittelu, ei ole voimakkaasti ja pitkäaikaisesti sykettä nostavaa. Sen terveysliikuntavaikutuksia on haastava arvioida FIRSTBEAT menetelmällä, koska harjoituksen aikana sykkeen nousut ovat kovin hetkellisiä. Harjoituksen aikana käyn korkealla sykealueella niin lyhyitä pätkiä, ettei ohjelma rekisteröi niitä jatkuvaksi rasitukseksi. En ole käyttänyt vuosikausiin sykemittaria. Nyt oli mielenkiintoista nähdä oman sykkeen variaatiot. Alhaisin leposyke oli 47 ja korkein syke 180.
Yhteenveto
Sain tuloksestani palautteen Firstbeatin Tiina Hoffmanilta. Kauhistelin Tiinalle, että tulokset ovat varmasti kamalat, koska koin olevani mittausaikaan kuormittunut. Tiinan näkemys oli, että tulokset olivat hyvät työn, treenin ja juuri sairastetun influenssan huomioiden, mutta toivat samalla esiin kevyempien päivien tärkeyden tiukkojen työ- ja treenipäivien vastapainoksi. On tärkeää, että huomasin itse väsymykseni, enkä olisi jatkanut vastaavaa tahtia kauaa. Elämän perusasioiden kuten ravinnon, liikunnan ja unenmäärän ollessa kunnossa keho jaksaa raskaatkin vaiheet paremmin.
Minulle FIRSTBEAT- mittaus oli arvokas tieto. Olen ihmistyyppinä touhuavaa laatua ja pohdin usein itse missä menee liian touhuamisen raja. Innostun asioista ja höyryän eteenpäin kunnes huomaan uupuneeni – mittaus antoi minulle varmuutta siitä, että olen vuosien varrella oppinut löytämään rajojani.
Keskustelut ihmisten kanssa joille FIRSTBEAT – mittaus on tehty saivat minulle ennakkopelon, että todennäköisesti koen olevani hyvin palautuva, mutta koko yö menee punaista stressikäyrää. Onneksi näin ei ollut. Tiina Hoffman kertoi, että tällainenkaan malli ei ole tavatonta ja olen itse kuullut samanlaisia kokemuksia tuttaviltani.
Jatkosuunnitelma
Aion jatkossakin harjoitella entiseen tapaan kehoni kuuntelua. Toteutin sitä viimeksi eilen illalla ja tänä aamuna. Minulla olisi ollut tänään harjoitusohjelman mukaan viimeinen kahden harjoituksen päivä. Nukuin edellisyön heikosti, molemmat eiliset harjoitukset olivat huonoja ja eilen illalla oloni oli levoton. Päätin jättää aamun harjoituksen väliin. Tänään olo on ollut hyvä ja sain tehtyä iltapäivällä lyhyen ja tehokkaan harjoituksen. Tavoitteen ollessa hyvinvointi ja kehittyminen vuosi vuodelta paremmaksi, enemmän ei ole aina parempi.
Toivon tulevaisuudessa voivani ottaa FIRSTBEATIN käyttöön hieman kevyempänä työ ja harjoitusjaksona, jotta pystyn vertaamaan tuloksia. Uskon tämän olevan yksi hyvä lisätiedonantaja kehon ja mielen palautumiseen.
Valmentajana minulle tuttu tilanne on aina iloinen ja pirteä asiakas, joka touhuaa paljon eikä koe olevansa väsynyt tai rasittunut. Osalle heistä on tehty FIRSTBEAT – mittaus ja tulos on ollut kehon palautumisen ja sykkeen laskun kannalta heikko, osalla heistä on tehty kortisolitutkimusta, jossa kortisolikäyrän todetaan olevan epäedullinen.
Ensisijaisesti tärkeintä on oppia kuuntelemaan omaa kehoaan ja rauhoittamaan elämä. Välillä kuormituksen tunnistamiseen ja sen laskemiseen tarvitaan apukeinoja teknologiasta ja ravintolisistä. Elämä on nykyisin kovin erilaista kuin kymmenen tai kolmekymmentä vuotta sitten – hyvässä ja pahassa. Onneksi keinotkin ovat monet, kaikille tämä ei ehkä sovi, mutta osa saa varmasti arvokasta apua.
Sanna Eloranta
fysioterapeutti AMK
työfysioterapeutti
BioSignature-valmentaja
Poliquin PICP voimavalmentaja
Internationally…
- 1st annual Distributor seminar in London in March 2012 (attended by partners from 9 different countries), to be followed by the 2nd international Firstbeat seminar in March 2013 for both sports and well-being distributors (attendance expected from close to 20 countries).
- Multinational Lifestyle assessment project in Germany in February 2012.
- Lifestyle Assessment training seminars in Norway, Sweden, Denmark, Switzerland, Germany (Nov-Dec 2011) and France (July 2012)
- New Firstbeat partners in Dubai, Czech Republic, France, Holland and Oklahoma USA – and several more via our Distributors in different countries! See more details about our expanding team here >>
Other selected highlights…
- New Overview reports to simplify and clarify the message to the end client
- Online Learning Center to provide support, training and reviewing material to Firstbeat specialists
- Several new marketing brochures and videos, see an example here >>
Today’s society expects efficiency, speed, usability and more automatic features, and the Firstbeat team (a big hand here to our brilliant coders, who are an unseen but crucial part of the team!) is doing its best to keep up – and ahead of – the well-being field by making the Lifestyle Assessment a ‘must-have-tool’! We are collecting valuable testimonials from individuals and companies who have undergone lifestyle assessments (http://www.firstbeat.fi/work-well-being/success-stories) and we have a lot of exciting new tools and features planned for the New Year too. Stay tuned!
In the end, though, it always comes down to the individual who is connected to the Bodyguard for 3 days, his/her experience during this period, and the interpretation and message that he/she walks away with to enhance his/her quality of life. This is where we need caring and well-trained professionals who bring the method ‘to life’! Big thanks to this expanding team of specialists in Finland and around the world!
With this in mind, we want to wish everyone a very relaxing and energizing holiday season, with some deserved time off work and focus on the things that YOU enjoy… skiing, hiking, dancing, baking, reading, meditating, movies… Here’s CHEERS to all to an exciting 2013!
]]>Almost the end of the year! It’s a good time to do some reflecting about what happened in 2012 and what’s ahead in 2013. The year was filled with progress, program updates, new international and Finnish partners and thousands of Lifestyle Assessments around the world (a brilliant 10-fold increase over 2011 in assessments conducted outside Finland!). Better-looking reporting and technological improvements (with a few bugs discovered and promptly fixed along the way…!) have made our jobs a lot faster and easier in many ways, but the basic message and challenge of learning to balance our lives when it comes to appropriate amounts of stress, recovery and exercise remains the same! Here are some highlights from the past year:
Internationally…
- 1st annual Distributor seminar in London in March 2012 (attended by partners from 9 different countries), to be followed by the 2nd international Firstbeat seminar in March 2013 for both sports and well-being distributors (attendance expected from close to 20 countries).
- Multinational Lifestyle assessment project in Germany in February 2012.
- Lifestyle Assessment training seminars in Norway, Sweden, Denmark, Switzerland, Germany (Nov-Dec 2011) and France (July 2012)
- New Firstbeat partners in Dubai, Czech Republic, France, Holland and Oklahoma USA – and several more via our Distributors in different countries! See more details about our expanding team here >>
Other selected highlights…
- New Overview reports to simplify and clarify the message to the end client
- Online Learning Center to provide support, training and reviewing material to Firstbeat specialists
- Several new marketing brochures and videos, see an example here >>
Today’s society expects efficiency, speed, usability and more automatic features, and the Firstbeat team (a big hand here to our brilliant coders, who are an unseen but crucial part of the team!) is doing its best to keep up – and ahead of – the well-being field by making the Lifestyle Assessment a ‘must-have-tool’! We are collecting valuable testimonials from individuals and companies who have undergone lifestyle assessments (http://www.firstbeat.fi/work-well-being/success-stories) and we have a lot of exciting new tools and features planned for the New Year too. Stay tuned!
In the end, though, it always comes down to the individual who is connected to the Bodyguard for 3 days, his/her experience during this period, and the interpretation and message that he/she walks away with to enhance his/her quality of life. This is where we need caring and well-trained professionals who bring the method ‘to life’! Big thanks to this expanding team of specialists in Finland and around the world!
With this in mind, we want to wish everyone a very relaxing and energizing holiday season, with some deserved time off work and focus on the things that YOU enjoy… skiing, hiking, dancing, baking, reading, meditating, movies… Here’s CHEERS to all to an exciting 2013!
http://www.firstbeat.fi/fi/blogi/2012/12/20/year-end-reflections-from-firstbeat-well-being/feed/ 0 ]]>Syytämme liikkumattomuudesta ajan puutetta ja olosuhteita. Puoli tuntia päivässä liikuntaa riittää, ja vähemmänkin on parempi kuin ei ollenkaan. TV:lle ja tietokoneelle löydämme aikaa vaikka useamman tunnin joka päivä. Todelliset syyt liikkumattomuuteen ovat usein siis muita kuin ajanpuute. Mukavuuden halu korostuu erityisesti syysmyrkyn riehuessa ulkona. Lämpöiset viltit ja villasukat tai takkatuli vetävät puoleensa enemmän kuin lenkkarit ja ulko-ovi. Miksi siis lähtisin supermyrsky Sandyn syleilyyn? Koska se fiilis liikunnan jälkeen on niin mahtava! Ja tieto siitä, että taas tein pienen, mutta kallisarvoisen sijoituksen tulevaisuuteeni kohottamalla kuntoani.
Suurin osa on harrastanut jossain elämänsä vaiheessa liikuntaa ja ollut hyvässä kunnossa. Samanlainen hyvä olo on mahdollisuus saavuttaa koska tahansa uudestaan, eläkkeellä, syksyllä, kesähelteellä, mutta se vaatii päätöksen sekä hieman hikeä ja hengästymistä. Jos liikkuminen on ollut epäsäännöllistä, kaikenlainen liikunta parantaa aluksi kuntoa. Kunnon kohotessa liikuntakertoja ja liikunnan kestoa tai tehoa voi lisätä asteittain. Kun kuormituksen ja levon suhde ovat tasapainossa, fyysinen kunto kehityy ja elämänlaatukin paranee. Ennen pitkää huomaamme olevamme jälleen elämämme kunnossa henkisesti ja fyysisesti. Saamme liikunnasta niin paljon sisältöä elämään, että 30% enemmän palautumista onkin enää loistava sivutuote. Emmekä jäisi mistään hinnasta ihailemaan tuulen tuiverrusta tuvan lämpöön kun voimme sukeltaa syysmyrskyyn maistamaan suolaisia sadepisaroita.
]]>Firstbeatin julkaiseman tutkimuksen mukaan aktiivisesti liikkuvat palautuvat 30% paremmin kuin alle puoli tuntia viikossa liikkuvat. Aktiivisesti liikkuvien ryhmä ei koostunut kilpaurheilijoista tai ”himoliikkujista” vaan tavallisesta työväestöstä, joka liikkuu yli 3h viikossa. Tulos on lohduttava, sillä yli 3h tuntia pystyy liikkumaan meistä lähes jokainen. Pystyy, jos haluaa.
Syytämme liikkumattomuudesta ajan puutetta ja olosuhteita. Puoli tuntia päivässä liikuntaa riittää, ja vähemmänkin on parempi kuin ei ollenkaan. TV:lle ja tietokoneelle löydämme aikaa vaikka useamman tunnin joka päivä. Todelliset syyt liikkumattomuuteen ovat usein siis muita kuin ajanpuute. Mukavuuden halu korostuu erityisesti syysmyrkyn riehuessa ulkona. Lämpöiset viltit ja villasukat tai takkatuli vetävät puoleensa enemmän kuin lenkkarit ja ulko-ovi. Miksi siis lähtisin supermyrsky Sandyn syleilyyn? Koska se fiilis liikunnan jälkeen on niin mahtava! Ja tieto siitä, että taas tein pienen, mutta kallisarvoisen sijoituksen tulevaisuuteeni kohottamalla kuntoani.
Suurin osa on harrastanut jossain elämänsä vaiheessa liikuntaa ja ollut hyvässä kunnossa. Samanlainen hyvä olo on mahdollisuus saavuttaa koska tahansa uudestaan, eläkkeellä, syksyllä, kesähelteellä, mutta se vaatii päätöksen sekä hieman hikeä ja hengästymistä. Jos liikkuminen on ollut epäsäännöllistä, kaikenlainen liikunta parantaa aluksi kuntoa. Kunnon kohotessa liikuntakertoja ja liikunnan kestoa tai tehoa voi lisätä asteittain. Kun kuormituksen ja levon suhde ovat tasapainossa, fyysinen kunto kehityy ja elämänlaatukin paranee. Ennen pitkää huomaamme olevamme jälleen elämämme kunnossa henkisesti ja fyysisesti. Saamme liikunnasta niin paljon sisältöä elämään, että 30% enemmän palautumista onkin enää loistava sivutuote. Emmekä jäisi mistään hinnasta ihailemaan tuulen tuiverrusta tuvan lämpöön kun voimme sukeltaa syysmyrskyyn maistamaan suolaisia sadepisaroita.
http://www.firstbeat.fi/fi/blogi/2012/11/05/hyvakuntoisena-palaudut-paremmin/feed/ 0 ]]>Täydellisen kaunis loppukesän päivä Päijänteellä vanhojen pelikavereiden kanssa golfin ja saunomisen merkeissä. Tuttujen juttujen ohi alitajuntaan hiipi illan aikana vanhan ystävän kanssa käyty keskustelu omien rajojen etsimisestä. Yllytyshulluksi en itseäni osaa laskea, mutta sisäinen palo nähdä missä kulkee inhimillisen suorituskyvyn rajat olivat saaneet yliotteen tietoisen ja tiedostamattoman mielen välimaastossa.
Koska kyseessä oli täysin omien motiivien päälle syntynyt tarve mittauttaa kehon ja psyyken kestävyyttä, oli lopulta luonnollinen valinta järjestää tapahtuma itse ilman virallisia kisakoneistoja ja aikatauluja. Fyysisesti suurin osa harjoittelusta tapahtui totutunlaisesti pallopelien merkeissä, minkä lisäksi tuli kuluneen syksyn aikana juostua reilut kymmenkunta varsinaista juoksulenkkiä. Viimeiset kaksi kuukautta työpöydän päällä on komeillut alan ehdottoman pioneerin Forrest Gumpin kuva maantieltä, jonka myötä näin pitkissä suorituksissa fyysistäkin kuntoa tärkeämpään asemaan nouseva henkinen kestävyys on tehnyt omaa alitajunnan tasolla tapahtuvaa valmistautumistaan.
Yksinään juostessa kehoa ja kumuloituvaa kuormitusta tulee seurattua huomattavasti tarkemmin kuin matkan edetessä hyvän porukan tai musiikin tahtiin. Tämän vuoksi haastoin kollegoita Firstbeatiltä osallistumaan mukaan joko alusta saakka tai matkan varrelta hieman lyhyempien osuuksien merkeissä. Ilokseni sain myöntävän vastauksen Tiinan, Tuomaksen kuin myös yrityksen kovakuntoisimman Jounin suunnalta, minkä lisäksi muutamia hankkeesta kuulleita ystäviäni lupautui mukaan matkalle. Valmistautuminen kokonaisuudessaan tankkauksineen meni hyvin ja lauantaiaamun valjetessa keho oli täynnä energiaa ja palautumisen indeksit tappiinsa viritettyinä.
Rajaa kohden
Päivä lähti suotuisissa merkeissä käyntiin koleahkossaa syyskelissä. Ensimmäiset kilometrit menivät tarkkaan kehoa kuunnellen ilman nivelistä ja lihaksista kantautuvia vikailmoituksia. Kilometrit etenivät, maisemat ja seura vaihtuivat ja Jounin kanssa saatiin todeta, että marathon matka tuli täyteen Killerin maisemissa. Tätä juhlistimme kupilla kahvia ja kämmenellisellä suolaa, mikä tuskin on aivan tavallisin kombinaatio tilaukselle kyseisestä kanttiinista. Takaisku matkalle tuli 57km jälkeen, kun Jounin oikea polvinivel alkoi vihoittelemaan, minkä jälkeen ainoa oikea ratkaisu oli turvata laadukas harjoittelu myös jatkossa ja lopettaa juokseminen tältä erää. Tulos ylitti kuitenkin 25 kilometrillä Jounin aikaisemman lenkkiennätyksen ja varmasti pieni ultrajuoksijan siemen oli kokemuksen myötä kylvetty.
Matkani jatkui tämän jälkeen tasaisen hiljaista vauhtia, tankkauksen merkitys alkoi korostua entisestään. Pasta, malto, geelit, urheilujuoma ja banaanit olivat hyviä perusenergian lähteitä pitkin päivää. Matkavauhti oli aamusta hivenen tippunut, mutta jalka nousi edelleen ilman isompia kipuja sateen ja pimeyden alkaessa ottaa valtaa väistyvän päivän tieltä. Pieniä fyysisiä ja henkisiä horjahduksia lukuun ottamatta, mielessä ei käynyt kertaakaan suorituksen lopettaminen ennen tuplamarathonin rajaa. Siinä vaiheessa kun siirryttiin hunajasnapseihin merisuolalla, kyytipoikana suolakurkkupurkin neste, tunsin että ollaan menossa jotain sellaista kohti mistä ei ollut aikaisempaa kokemusta.
Jo alusta asti olin tehnyt selväksi yhden pelisäännön: vaikka tarkoitus on selvittää myytti ”Jos ei vauhti tapa, niin mikä sitten?”, suurinta rohkeutta vaaditaan siinä vaiheessa, kun uskaltaa myöntää itselleen päätylankun tulleen vastaan. Ja olen näin jälkeenpäin erittäin tyytyväinen, että tämän päätöksen pystyin lopulta tekemään itse, eikä esimerkiksi paikallinen ensivaste tai koiranulkoiluttaja sunnuntaiaamuna Palokkajärven poluilla.
Mieleenpainuvimmat hetket matkassa liittyivät viimeiseen 15 kilometrin hurmokseen, huomasin juoksevani hymy huulilla nauraen ja musiikkia kuunnellen ilman minkäänlaisia kiputiloja jaloissa. Sain siinä vaiheessa puhelimen kautta kuulla, että paikallisessa ravitsemusliikkeessä oli alettu pitämään kisastudiota yllä ja mukana hengessä oli huomattavasti enemmän porukkaa aina Saksaa myöden kuin ikinä olisin osannut kuvitella.
Lopulta matka päättyi kotiovelle mistä se oli alkanutkin kellon ollessa jo pitkälle sunnuntain puolella. Aikaa oli aamusta kulunut 16 tuntia ja 5 minuuttia, matkamittarin hohtaessa lukemaa 105,3km. Aivan huikea fiilis kädet pystyssä loppusuoralla, pieni Jari Porttila –tyyppinen haastattelu itsekseni kotipihalla keinutuolissa muisteltavaksi ja suihkua kohden. Venyttelyn kohdalla olin painanut koko päivän Ignore-nappulaa, joten järkeilin että turha sitä on enää tässäkään vaiheessa aloittaa. Näin jälkeenpäin tarkasteltuna olin raakasti väärässä. Puntarissa oli päivän päätteeksi sama 90kg kuin lähtiessä onnistuneen tankkauksen myötä, joten painonhallintakurssille kyseisestä suorituksesta ei tämän case studyn perusteella empiiristä näyttöä kulutetusta 8800kcal huolimatta ole. Sen sijaan pituuden suhteen runkoa oli maantie painovoiman myötä hakannut siinä määrin kasaan, että kirjanmerkki pään päältä löytyi urakan jälkeen 2,5cm alempaa kuin lähtölaukauksen aikaan aamulla. Suuren esikuvani tavoin ajattelin ”I’m pretty tired” ja valitsin siinä kohtaa sängyn huurteisen sijaan.
Palautuminen
Vaikka uni ei heti alkuun tullutkaan, krampeista tai kiputiloista ei yöaikaan tarvinnut kärsiä. Suoritus toki näkyi yöpalautumisen heikentymisenä, mutta aivan täydellistä droppia ei tällä puolen kuitenkaan näkynyt. Levon ja rauhoittumisen myötä palautuminen on edennyt hyvin ja lihassolutasoa vakavampaa vauriota ei ole toistaiseksi tullut vastaan. Tosin askel näin parin päivän jälkeen, sikäli kun mahdollista, on vielä lauantaistakin lyhyempi. Tulokset palautumisen suhteen kuitenkin kertovat suunnan olevan oikea, latausaika vain taitaa olla tavanomaista hieman pidempi.
Erittäin lämpimät kiitokset vielä kertaalleen kaikille luonnossa sekä hengessä mukana olleille hienoille kanssaeläjille. Rajoja ei ole tehty rikottaviksi, ne täytyy vain löytää…
Motiivit ja valmistautuminen
Täydellisen kaunis loppukesän päivä Päijänteellä vanhojen pelikavereiden kanssa golfin ja saunomisen merkeissä. Tuttujen juttujen ohi alitajuntaan hiipi illan aikana vanhan ystävän kanssa käyty keskustelu omien rajojen etsimisestä. Yllytyshulluksi en itseäni osaa laskea, mutta sisäinen palo nähdä missä kulkee inhimillisen suorituskyvyn rajat olivat saaneet yliotteen tietoisen ja tiedostamattoman mielen välimaastossa.
Koska kyseessä oli täysin omien motiivien päälle syntynyt tarve mittauttaa kehon ja psyyken kestävyyttä, oli lopulta luonnollinen valinta järjestää tapahtuma itse ilman virallisia kisakoneistoja ja aikatauluja. Fyysisesti suurin osa harjoittelusta tapahtui totutunlaisesti pallopelien merkeissä, minkä lisäksi tuli kuluneen syksyn aikana juostua reilut kymmenkunta varsinaista juoksulenkkiä. Viimeiset kaksi kuukautta työpöydän päällä on komeillut alan ehdottoman pioneerin Forrest Gumpin kuva maantieltä, jonka myötä näin pitkissä suorituksissa fyysistäkin kuntoa tärkeämpään asemaan nouseva henkinen kestävyys on tehnyt omaa alitajunnan tasolla tapahtuvaa valmistautumistaan.
Yksinään juostessa kehoa ja kumuloituvaa kuormitusta tulee seurattua huomattavasti tarkemmin kuin matkan edetessä hyvän porukan tai musiikin tahtiin. Tämän vuoksi haastoin kollegoita Firstbeatiltä osallistumaan mukaan joko alusta saakka tai matkan varrelta hieman lyhyempien osuuksien merkeissä. Ilokseni sain myöntävän vastauksen Tiinan, Tuomaksen kuin myös yrityksen kovakuntoisimman Jounin suunnalta, minkä lisäksi muutamia hankkeesta kuulleita ystäviäni lupautui mukaan matkalle. Valmistautuminen kokonaisuudessaan tankkauksineen meni hyvin ja lauantaiaamun valjetessa keho oli täynnä energiaa ja palautumisen indeksit tappiinsa viritettyinä.
Rajaa kohden
Päivä lähti suotuisissa merkeissä käyntiin koleahkossaa syyskelissä. Ensimmäiset kilometrit menivät tarkkaan kehoa kuunnellen ilman nivelistä ja lihaksista kantautuvia vikailmoituksia. Kilometrit etenivät, maisemat ja seura vaihtuivat ja Jounin kanssa saatiin todeta, että marathon matka tuli täyteen Killerin maisemissa. Tätä juhlistimme kupilla kahvia ja kämmenellisellä suolaa, mikä tuskin on aivan tavallisin kombinaatio tilaukselle kyseisestä kanttiinista. Takaisku matkalle tuli 57km jälkeen, kun Jounin oikea polvinivel alkoi vihoittelemaan, minkä jälkeen ainoa oikea ratkaisu oli turvata laadukas harjoittelu myös jatkossa ja lopettaa juokseminen tältä erää. Tulos ylitti kuitenkin 25 kilometrillä Jounin aikaisemman lenkkiennätyksen ja varmasti pieni ultrajuoksijan siemen oli kokemuksen myötä kylvetty.
Matkani jatkui tämän jälkeen tasaisen hiljaista vauhtia, tankkauksen merkitys alkoi korostua entisestään. Pasta, malto, geelit, urheilujuoma ja banaanit olivat hyviä perusenergian lähteitä pitkin päivää. Matkavauhti oli aamusta hivenen tippunut, mutta jalka nousi edelleen ilman isompia kipuja sateen ja pimeyden alkaessa ottaa valtaa väistyvän päivän tieltä. Pieniä fyysisiä ja henkisiä horjahduksia lukuun ottamatta, mielessä ei käynyt kertaakaan suorituksen lopettaminen ennen tuplamarathonin rajaa. Siinä vaiheessa kun siirryttiin hunajasnapseihin merisuolalla, kyytipoikana suolakurkkupurkin neste, tunsin että ollaan menossa jotain sellaista kohti mistä ei ollut aikaisempaa kokemusta.
Jo alusta asti olin tehnyt selväksi yhden pelisäännön: vaikka tarkoitus on selvittää myytti ”Jos ei vauhti tapa, niin mikä sitten?”, suurinta rohkeutta vaaditaan siinä vaiheessa, kun uskaltaa myöntää itselleen päätylankun tulleen vastaan. Ja olen näin jälkeenpäin erittäin tyytyväinen, että tämän päätöksen pystyin lopulta tekemään itse, eikä esimerkiksi paikallinen ensivaste tai koiranulkoiluttaja sunnuntaiaamuna Palokkajärven poluilla.
Mieleenpainuvimmat hetket matkassa liittyivät viimeiseen 15 kilometrin hurmokseen, huomasin juoksevani hymy huulilla nauraen ja musiikkia kuunnellen ilman minkäänlaisia kiputiloja jaloissa. Sain siinä vaiheessa puhelimen kautta kuulla, että paikallisessa ravitsemusliikkeessä oli alettu pitämään kisastudiota yllä ja mukana hengessä oli huomattavasti enemmän porukkaa aina Saksaa myöden kuin ikinä olisin osannut kuvitella.
Lopulta matka päättyi kotiovelle mistä se oli alkanutkin kellon ollessa jo pitkälle sunnuntain puolella. Aikaa oli aamusta kulunut 16 tuntia ja 5 minuuttia, matkamittarin hohtaessa lukemaa 105,3km. Aivan huikea fiilis kädet pystyssä loppusuoralla, pieni Jari Porttila –tyyppinen haastattelu itsekseni kotipihalla keinutuolissa muisteltavaksi ja suihkua kohden. Venyttelyn kohdalla olin painanut koko päivän Ignore-nappulaa, joten järkeilin että turha sitä on enää tässäkään vaiheessa aloittaa. Näin jälkeenpäin tarkasteltuna olin raakasti väärässä. Puntarissa oli päivän päätteeksi sama 90kg kuin lähtiessä onnistuneen tankkauksen myötä, joten painonhallintakurssille kyseisestä suorituksesta ei tämän case studyn perusteella empiiristä näyttöä kulutetusta 8800kcal huolimatta ole. Sen sijaan pituuden suhteen runkoa oli maantie painovoiman myötä hakannut siinä määrin kasaan, että kirjanmerkki pään päältä löytyi urakan jälkeen 2,5cm alempaa kuin lähtölaukauksen aikaan aamulla. Suuren esikuvani tavoin ajattelin ”I’m pretty tired” ja valitsin siinä kohtaa sängyn huurteisen sijaan.
Palautuminen
Vaikka uni ei heti alkuun tullutkaan, krampeista tai kiputiloista ei yöaikaan tarvinnut kärsiä. Suoritus toki näkyi yöpalautumisen heikentymisenä, mutta aivan täydellistä droppia ei tällä puolen kuitenkaan näkynyt. Levon ja rauhoittumisen myötä palautuminen on edennyt hyvin ja lihassolutasoa vakavampaa vauriota ei ole toistaiseksi tullut vastaan. Tosin askel näin parin päivän jälkeen, sikäli kun mahdollista, on vielä lauantaistakin lyhyempi. Tulokset palautumisen suhteen kuitenkin kertovat suunnan olevan oikea, latausaika vain taitaa olla tavanomaista hieman pidempi.
Erittäin lämpimät kiitokset vielä kertaalleen kaikille luonnossa sekä hengessä mukana olleille hienoille kanssaeläjille. Rajoja ei ole tehty rikottaviksi, ne täytyy vain löytää…
Ammatti: Hiihtäjä
Ikä: 31
Pituus: 174
Paino: 71
Leposyke: 33
Maksimisyke: 193
Suuressa mittakaavassa urheilijan päivä voi vaikuttaa hyvinkin yksinkertaiselta ja äärimmäisen paljon rutiineihin ja aikatauluihin sidotulta. Sitähän se toki on, vai onko sittenkään? Kun mennään pienempään mittakaavaan, eli urheilijan pääkopan sisälle, niin päivä onkin täynnä analysointia ja riskilaskelmia.
Suuressa mittakaavassa päiväni on aika lailla seuraavan kuvauksen kaltainen: aamulla nousen ylös sängystä siihen samaan aikaan kuin joka aamu, noin puoli kahdeksan ja kahdeksan välillä. Aamupalaksi syön 4-viljan puuroa hillolla sekä ruisleipää kinkulla, juustolla ja tomaatilla höystettynä. Muiden aamutoimien jälkeen koittaa aamupäivän harjoitus alkaen kello yhdeksän. Päivästä riippuen teen teho-, peruskestävyys- tai voimaharjoituksen ja nautin urheilujuomaa tasaisin väliajoin treenin aikana. Aamupäivän harjoituksen kesto on yleensä noin pari tuntia, ja sen jälkeen kotiin saavuttuani juon välittömästi palautusjuoman. Seuraavana vuorossa on suihku, varustehuolto ja lounas. Lounaan jälkeen on aikaa yleiseen asioiden hoitoon noin tunti, jonka jälkeen nukun päiväunet. Noin kello kolmelta on välipalan aika, jolloin yleensä syön jogurttia, mysliä ja leipää. Kello neljä lähden taas treenaamaan. Harjoituksen ja satojen hikipisaroiden jälkeen toistan taas samat rutiinit kuin aamun harjoituksen jälkeen. Päivällisen jälkeen lähes koko ilta on yleensä vapaa-aikaa jota vietän perheen kanssa puuhastellen. Illalla ennen nukkumaan menoa on vielä venyteltävä ja syötävä iltapala, joka koostuu samoista aineksista kuin välipala. Nukkumaan menen noin kello yksitoista. Samat rutiinit toistuvat taas seuraavana päivänä, pois lukien lepopäivät.
Pienemmässä mittakaavassa päiväni voi olla seuraavanlainen: aamulla saatuani silmät auki teen nopean analyysin terveydentilasta, eli onko nenä tukkoinen tai kurkku karhea. Yleensä näin ei ole, joten päivä lähtee suunnitellusti liikkeelle. Taas olen selvinnyt yhtä yötä lähemmäksi huippukuntoa ilman sairastumista. Parin ensimmäisen askeleen jälkeen on jälleen vuorossa analyysia, tällä kertaa siitä miltä lihaksisto tuntuu. Hyvin vaikuttaa kroppa yön aikana palautuneen, eivätkä lihakset ole edes kipeät eilisestä voimaharjoituksesta. Tallustelen tietokoneelle ja kytken Firstbeatin Bodyguardin kiinni koneeseen nähdäkseni mitä yön aikana tehty sykekeräys näyttää hermoston palautumisen tilaksi. Palautumista on tapahtunut 84% omasta maksimipalautumisesta, vielä voin siis toteuttaa suunnitelman mukaista treeniä ilman ylimääräistä lepoa tai harjoittelun keventämistä. Jos lukema olisi tippunut 60%:n paikkeille olisi syytä pitää lepopäivä, tai vähintäänkin jätettävä päivälle suunniteltu tehoharjoitus tekemättä.
Kuva: Esimerkki palautumistilan seurannasta. Seurantakuvaajasta voidaan hahmottaa harjoittelun rytmitys ja tarkentaa harjoitussuunnitelmia päivä- ja viikkotasoilla.
Aamun analyysien jälkeen syön aamupalan normaalisti ja lähden treenaamaan kello yhdeksän. Rullasukset saavat kyytiä lähes normaaliin malliin. Selkä on aavistuksen kireällä ja se vaikuttaa heikentävästi tekniikkaan. Potku ei mene loppuun asti, mikä heikentää hieman voimantuottoa. Tänään ei siis todennäköisesti tule ennätystä testiin. Pitää päästä pian hierojalle, jotta saa taas kaikki tehot irti kropasta tulevissa harjoituksissa! Kaikki muu paitsi selkä toimii hyvin, ja saavutan harjoitukselle asetetut tavoitteet. Jälleen kerran treenikaverit olivat heikompia kuin minä, jonka johdosta itseluottamus kasvaa entistä kovemmaksi. Olen edelleen oikealla tiellä, kauden päätavoite kirkkaana mielessä viiden kuukauden päässä MM-kisoissa. Pienten yksityiskohtien huomioiminen nousee syksyn lähestyessä ja edetessä entistä suurempaan rooliin kaikessa tekemisessä. Vaihtamalla kuivan paidan loppuverryttelyä varten pienensin taas huomattavasti paleltumisen kautta tulevaa sairastumisriskiä. Lounas maistuu hyvin ja päiväuni on todellista powersleepiä suu auki tyyny märäksi kuolaten. Välipalan jälkeen on vuorossa iltapäivän huoltoharjoitus.
Olo on väsyneempi kuin pitäisi, ja mielen valtaa epävarmuus siitä, että rasitus on sittenkin alkanut kasaantua liikaa ja väsymys on hiipinyt salakavalasti kroppaan. Jalkapohjan vanha rasitusvaiva oireilee taas, ja pahimmassa tapauksessa estää koko syksyn ajan jalkalenkkien tekemisen. Pitäisikö sille nyt antaa reilusti lepoa, ja käyttää enemmän rullahiihtoa ja pyöräilyä harjoittelussa. Toisaalta oireet todennäköisesti kaikkoavat taas hierojalla käynnin jälkeen pitkäksi aikaa. Mielessä pyörii kuitenkin koko ajan ajatus mitä jos…? Se ainakin on selvää, että juoksua pitää pystyä tekemään syksyllä, jos mielii talvella päästä mäkien päälle helposti. Yleensä huonompi tunne lihaksissa helpottaa palauttavan treenin aikana, mutta nyt ei. Kyllä tämä taitaa olla selkeää väsymystä. Huomenaamulla tiedän taas enemmän, sillä ensi yönäkin otan yökeräyksen, joka ilmaisee palautumisen tilan. Johtuisikohan palautumattomuus sittenkin siitä, että kropassa on jokin pöpö ja olen tulossa kipeäksi? Paino ei ole lähtenyt ainakaan vielä nousuun, joten pitkää aikaa keho ei ole ollut liian stressaantuneessa (väsyneessä) tilassa, jolloin se alkaa kerätä nestettä itseensä. Kaikesta pienestä epävarmuudesta huolimatta olen taas yhtä treenipäivää lähempänä huippukuntoa. Toivottavasti poika nukkuu levollisesti ensi yönä, jotta saan itsekin nukuttua kunnolla ja palauduttua hyvin. Illalla pitää ottaa vielä varmistukseksi ylimääräinen annos C-vitamiinia, E-vitamiinia ja sinkkiä, jotta vastustuskyky pysyy hyvänä. Vielä pitäisi jaksaa muutama päivä kovaa treeniä ennen seuraavaa lepopäivää, jota vietän keskimäärin kerran viikossa. Yleensä lepopäivälle kasaantuu aika paljon tekemistä, mutta siitä ei pidä stressata liikaa. Lepopäivänä minun tulee palautua tulevia harjoituksia varten. Teen siis sen mitä ehdin ja koen mielekkääksi, sillä haluan viettää aikaa myös perheeni kanssa.
Edellä on kuvaus normaalista kotipäivästäni. Leireillä rutiinit eivät poikkea kotona olemiseen nähden juurikaan muuten kuin aikataulujen ja illan tekemisen osalta. Yleensä leireillä teen iltaisin ns. paperihommia tai käyn hierojalla.
Urheilijan arki on jatkuvaa olotilan, lihaksiston, tekniikan ja kaikkien mahdollisten suorituskykyyn vaikuttavien asioiden analysointia sekä mahdollisten näihin asioihin vaikuttavien riskien ennakoimista ja välttämistä. Se on syy-seuraussuhteiden miettimistä, sekä hallittua ja kontrolloitua riskien ottoa. Yksinkertaisuudessaan se on itsensä nautinnollista toteuttamista, äärirajoilla. Se on jotain mitä kaikkien tulisi joskus elämässään saada kokea!
Syysterveisin,
Musti
]]>| Urheilija: Sami Jauhojärvi Ammatti: Hiihtäjä Ikä: 31 Pituus: 174 Paino: 71 Leposyke: 33 Maksimisyke: 193 |
|
Suuressa mittakaavassa urheilijan päivä voi vaikuttaa hyvinkin yksinkertaiselta ja äärimmäisen paljon rutiineihin ja aikatauluihin sidotulta. Sitähän se toki on, vai onko sittenkään? Kun mennään pienempään mittakaavaan, eli urheilijan pääkopan sisälle, niin päivä onkin täynnä analysointia ja riskilaskelmia.
Suuressa mittakaavassa päiväni on aika lailla seuraavan kuvauksen kaltainen: aamulla nousen ylös sängystä siihen samaan aikaan kuin joka aamu, noin puoli kahdeksan ja kahdeksan välillä. Aamupalaksi syön 4-viljan puuroa hillolla sekä ruisleipää kinkulla, juustolla ja tomaatilla höystettynä. Muiden aamutoimien jälkeen koittaa aamupäivän harjoitus alkaen kello yhdeksän. Päivästä riippuen teen teho-, peruskestävyys- tai voimaharjoituksen ja nautin urheilujuomaa tasaisin väliajoin treenin aikana. Aamupäivän harjoituksen kesto on yleensä noin pari tuntia, ja sen jälkeen kotiin saavuttuani juon välittömästi palautusjuoman. Seuraavana vuorossa on suihku, varustehuolto ja lounas. Lounaan jälkeen on aikaa yleiseen asioiden hoitoon noin tunti, jonka jälkeen nukun päiväunet. Noin kello kolmelta on välipalan aika, jolloin yleensä syön jogurttia, mysliä ja leipää. Kello neljä lähden taas treenaamaan. Harjoituksen ja satojen hikipisaroiden jälkeen toistan taas samat rutiinit kuin aamun harjoituksen jälkeen. Päivällisen jälkeen lähes koko ilta on yleensä vapaa-aikaa jota vietän perheen kanssa puuhastellen. Illalla ennen nukkumaan menoa on vielä venyteltävä ja syötävä iltapala, joka koostuu samoista aineksista kuin välipala. Nukkumaan menen noin kello yksitoista. Samat rutiinit toistuvat taas seuraavana päivänä, pois lukien lepopäivät.
Pienemmässä mittakaavassa päiväni voi olla seuraavanlainen: aamulla saatuani silmät auki teen nopean analyysin terveydentilasta, eli onko nenä tukkoinen tai kurkku karhea. Yleensä näin ei ole, joten päivä lähtee suunnitellusti liikkeelle. Taas olen selvinnyt yhtä yötä lähemmäksi huippukuntoa ilman sairastumista. Parin ensimmäisen askeleen jälkeen on jälleen vuorossa analyysia, tällä kertaa siitä miltä lihaksisto tuntuu. Hyvin vaikuttaa kroppa yön aikana palautuneen, eivätkä lihakset ole edes kipeät eilisestä voimaharjoituksesta. Tallustelen tietokoneelle ja kytken Firstbeatin Bodyguardin kiinni koneeseen nähdäkseni mitä yön aikana tehty sykekeräys näyttää hermoston palautumisen tilaksi. Palautumista on tapahtunut 84% omasta maksimipalautumisesta, vielä voin siis toteuttaa suunnitelman mukaista treeniä ilman ylimääräistä lepoa tai harjoittelun keventämistä. Jos lukema olisi tippunut 60%:n paikkeille olisi syytä pitää lepopäivä, tai vähintäänkin jätettävä päivälle suunniteltu tehoharjoitus tekemättä.
Kuva: Esimerkki palautumistilan seurannasta. Seurantakuvaajasta voidaan hahmottaa harjoittelun rytmitys ja tarkentaa harjoitussuunnitelmia päivä- ja viikkotasoilla.
Aamun analyysien jälkeen syön aamupalan normaalisti ja lähden treenaamaan kello yhdeksän. Rullasukset saavat kyytiä lähes normaaliin malliin. Selkä on aavistuksen kireällä ja se vaikuttaa heikentävästi tekniikkaan. Potku ei mene loppuun asti, mikä heikentää hieman voimantuottoa. Tänään ei siis todennäköisesti tule ennätystä testiin. Pitää päästä pian hierojalle, jotta saa taas kaikki tehot irti kropasta tulevissa harjoituksissa! Kaikki muu paitsi selkä toimii hyvin, ja saavutan harjoitukselle asetetut tavoitteet. Jälleen kerran treenikaverit olivat heikompia kuin minä, jonka johdosta itseluottamus kasvaa entistä kovemmaksi. Olen edelleen oikealla tiellä, kauden päätavoite kirkkaana mielessä viiden kuukauden päässä MM-kisoissa. Pienten yksityiskohtien huomioiminen nousee syksyn lähestyessä ja edetessä entistä suurempaan rooliin kaikessa tekemisessä. Vaihtamalla kuivan paidan loppuverryttelyä varten pienensin taas huomattavasti paleltumisen kautta tulevaa sairastumisriskiä. Lounas maistuu hyvin ja päiväuni on todellista powersleepiä suu auki tyyny märäksi kuolaten. Välipalan jälkeen on vuorossa iltapäivän huoltoharjoitus.
Olo on väsyneempi kuin pitäisi, ja mielen valtaa epävarmuus siitä, että rasitus on sittenkin alkanut kasaantua liikaa ja väsymys on hiipinyt salakavalasti kroppaan. Jalkapohjan vanha rasitusvaiva oireilee taas, ja pahimmassa tapauksessa estää koko syksyn ajan jalkalenkkien tekemisen. Pitäisikö sille nyt antaa reilusti lepoa, ja käyttää enemmän rullahiihtoa ja pyöräilyä harjoittelussa. Toisaalta oireet todennäköisesti kaikkoavat taas hierojalla käynnin jälkeen pitkäksi aikaa. Mielessä pyörii kuitenkin koko ajan ajatus mitä jos…? Se ainakin on selvää, että juoksua pitää pystyä tekemään syksyllä, jos mielii talvella päästä mäkien päälle helposti. Yleensä huonompi tunne lihaksissa helpottaa palauttavan treenin aikana, mutta nyt ei. Kyllä tämä taitaa olla selkeää väsymystä. Huomenaamulla tiedän taas enemmän, sillä ensi yönäkin otan yökeräyksen, joka ilmaisee palautumisen tilan. Johtuisikohan palautumattomuus sittenkin siitä, että kropassa on jokin pöpö ja olen tulossa kipeäksi? Paino ei ole lähtenyt ainakaan vielä nousuun, joten pitkää aikaa keho ei ole ollut liian stressaantuneessa (väsyneessä) tilassa, jolloin se alkaa kerätä nestettä itseensä. Kaikesta pienestä epävarmuudesta huolimatta olen taas yhtä treenipäivää lähempänä huippukuntoa. Toivottavasti poika nukkuu levollisesti ensi yönä, jotta saan itsekin nukuttua kunnolla ja palauduttua hyvin. Illalla pitää ottaa vielä varmistukseksi ylimääräinen annos C-vitamiinia, E-vitamiinia ja sinkkiä, jotta vastustuskyky pysyy hyvänä. Vielä pitäisi jaksaa muutama päivä kovaa treeniä ennen seuraavaa lepopäivää, jota vietän keskimäärin kerran viikossa. Yleensä lepopäivälle kasaantuu aika paljon tekemistä, mutta siitä ei pidä stressata liikaa. Lepopäivänä minun tulee palautua tulevia harjoituksia varten. Teen siis sen mitä ehdin ja koen mielekkääksi, sillä haluan viettää aikaa myös perheeni kanssa.
Edellä on kuvaus normaalista kotipäivästäni. Leireillä rutiinit eivät poikkea kotona olemiseen nähden juurikaan muuten kuin aikataulujen ja illan tekemisen osalta. Yleensä leireillä teen iltaisin ns. paperihommia tai käyn hierojalla.
Urheilijan arki on jatkuvaa olotilan, lihaksiston, tekniikan ja kaikkien mahdollisten suorituskykyyn vaikuttavien asioiden analysointia sekä mahdollisten näihin asioihin vaikuttavien riskien ennakoimista ja välttämistä. Se on syy-seuraussuhteiden miettimistä, sekä hallittua ja kontrolloitua riskien ottoa. Yksinkertaisuudessaan se on itsensä nautinnollista toteuttamista, äärirajoilla. Se on jotain mitä kaikkien tulisi joskus elämässään saada kokea!
Syysterveisin,
Musti
http://www.firstbeat.fi/fi/blogi/2012/09/24/urheilijan-paiva-harjoittelua-ja-riskianalyyseja/feed/ 0 ]]>Työkaluja stressinhallintaan:
|
 |
Näin jaksat seuraavaan kesälomaan – 10 vinkkiä:
- Jaa vastuuta, luota muihin. Sinun ei tarvitse yksin hallita ja tehdä kaikkea. Tämä pätee niin työpaikalla kuin kotona.
- Listaa asiat, jotka sinun pitää tai haluat tehdä ja aloita yksi kerrallaan. On hieno tunne saada rasti ruutuun suoritetusta tehtävästä.
- Pidä kiinni omasta vapaa-ajastasi. Päätä milloin sen aika on ja tee asioita joista SINÄ nautit. Oma aika on meille kaikille tärkeää ja on myös äitien ja isien oikeus!
- Sähköposteja ja työpuhelinta ei tarvitse päivystää vapaa-ajalla jatkuvasti. Jos sinun täytyy tarkistaa sähköpostit myös kotona, tee se kerralla ja reagoi samantien. Vilkuillessasi vähän väliä sähköpostejasi olet töissä 24/7.
- Jos aikataulut ovat ongelma, herää hieman aikaisemmin aamulla. Voit suorittaa aamutoimet kiireettömästi tai tehdä asioita jotka ovat itsellesi tärkeitä. Jätä myös työkalenteriisi tilaa aikataulujen venymiselle.
- Pyri useimmiten syömään terveellisesti. Stressin myötä rasvan, sokerin, kahvin, alkoholin ja tupakan käyttö lisääntyvät. Tiedosta omat kehityskohteesi ja pyri tekemään pieniä muutoksia. Täydellinen ei tässäkään tarvitse olla!
- Harrasta liikuntaa, siitä saat elämäniloa, vireyttä, onnistumisen kokemuksia ja ystäviä! Lahjaksi saat myös hyvää kuntoa ja terveyttä.
- Tyhjennä mielesi. Istu tai makaa ja kuuntele ajatuksiasi. Huomaat kenties millainen puolustelu, väittäminen ja arvostelu mielessäsi käy. Tämän jälkeen pyri tyhjentämään ajatustesi vilske keskittymällä sisään- ja uloshengitykseen. Mikäli sisäinen puhe yllättää, pysäytä vaeltelu ja keskity jälleen hengitykseen. 5-10min hiljentyminen riittää.
- Mene luontoon. Kävele, marjasta, sienestä, kalasta, metsästä, tai vaan istu kannon nokassa. Mielesi rauhoittuu ja sieluusi virtaa energiaa ihan itsestään.
- Ota positiivinen asenne elämään. Pyri löytämään myönteinen näkökulma ja hymy huulille. Huomaat, että aurinkohan paistaa läpi vuoden!
Kesälomat ovat ohi ja työntekijät palaavat intoa ja energiaa puhkuen töihin. Akut ovat niin sanotusti ladattu, mutta tiedämme kiireen kasaantuvan ennenpitkää. Entä jos tänä vuonna stressi ei saisikaan meistä yliotetta vaan opettelisimme elämään sen kanssa? Seuraavia työkaluja ja vinkkejä voit hyödyntää oman jaksamisen tukemiseen tai Hyvinvointianalyysi-palautteen yhteydessä asiakkaasi hyvinvoinnin edistämiseen.
Työkaluja stressinhallintaan:
|
|
Näin jaksat seuraavaan kesälomaan – 10 vinkkiä:
- Jaa vastuuta, luota muihin. Sinun ei tarvitse yksin hallita ja tehdä kaikkea. Tämä pätee niin työpaikalla kuin kotona.
- Listaa asiat, jotka sinun pitää tai haluat tehdä ja aloita yksi kerrallaan. On hieno tunne saada rasti ruutuun suoritetusta tehtävästä.
- Pidä kiinni omasta vapaa-ajastasi. Päätä milloin sen aika on ja tee asioita joista SINÄ nautit. Oma aika on meille kaikille tärkeää ja on myös äitien ja isien oikeus!
- Sähköposteja ja työpuhelinta ei tarvitse päivystää vapaa-ajalla jatkuvasti. Jos sinun täytyy tarkistaa sähköpostit myös kotona, tee se kerralla ja reagoi samantien. Vilkuillessasi vähän väliä sähköpostejasi olet töissä 24/7.
- Jos aikataulut ovat ongelma, herää hieman aikaisemmin aamulla. Voit suorittaa aamutoimet kiireettömästi tai tehdä asioita jotka ovat itsellesi tärkeitä. Jätä myös työkalenteriisi tilaa aikataulujen venymiselle.
- Pyri useimmiten syömään terveellisesti. Stressin myötä rasvan, sokerin, kahvin, alkoholin ja tupakan käyttö lisääntyvät. Tiedosta omat kehityskohteesi ja pyri tekemään pieniä muutoksia. Täydellinen ei tässäkään tarvitse olla!
- Harrasta liikuntaa, siitä saat elämäniloa, vireyttä, onnistumisen kokemuksia ja ystäviä! Lahjaksi saat myös hyvää kuntoa ja terveyttä.
- Tyhjennä mielesi. Istu tai makaa ja kuuntele ajatuksiasi. Huomaat kenties millainen puolustelu, väittäminen ja arvostelu mielessäsi käy. Tämän jälkeen pyri tyhjentämään ajatustesi vilske keskittymällä sisään- ja uloshengitykseen. Mikäli sisäinen puhe yllättää, pysäytä vaeltelu ja keskity jälleen hengitykseen. 5-10min hiljentyminen riittää.
- Mene luontoon. Kävele, marjasta, sienestä, kalasta, metsästä, tai vaan istu kannon nokassa. Mielesi rauhoittuu ja sieluusi virtaa energiaa ihan itsestään.
- Ota positiivinen asenne elämään. Pyri löytämään myönteinen näkökulma ja hymy huulille. Huomaat, että aurinkohan paistaa läpi vuoden!
Also in March, we did a project with a large multinational company. Bodyguards were shipped back and forth to different countries and 20 people took part in a 3-day Lifestyle Assessment. 2 Firstbeat specialists travelled to Germany to provide a group feedback session and hold individual discussions with each participant. The project was well received by management and individual participants and will hopefully continue in the fall.
During these international projects, it became clear that people everywhere are dealing with the same topics. Workdays easily stretch into the wee hours, e-mails buzz into communicators when we are supposed to be on leisure time, work pressures creep into our sleep – and then there’s the non-work life to deal with: how to balance spouse time, kid time, housework time, own time… Surely there are also some differences between countries and cultures (and that will be an interesting area to learn more about!) , but the bottom line seems to be very similar: people are struggling to find the right balance between the multitude of demands in their lives and are welcoming tools that make finding this balance a bit easier. The familiar Firstbeat graphs – seeing how much red, green and blue (stress, recovery and physical activity) there is in our days – have people buzzing around Europe!
]]>In 2011-2012, Firstbeat took and is taking major steps in going international in the health and well-being sector by conducting lifestyle assessment projects and arranging training seminars in several European countries. We now have partners in UK, France, Sweden, Hungary, Spain, Switzerland, Germany, Denmark and Norway. In March we arranged, together with our UK partner Optima-Life, the first international Firstbeat HEALTH seminar in London. All our European partners were there, as well as about 40 people from the UK health, wellness and corporate sector. Presentation topics ranged from a Cricket case study to Recovering to win to Examples and cases of how Firstbeat analyses have been used in health management and lifestyle guidance. The seminar was a real success and it was great to see people from around Europe conversing about the same familiar topics that we have been working with for years here at Firstbeat.
Also in March, we did a project with a large multinational company. Bodyguards were shipped back and forth to different countries and 20 people took part in a 3-day Lifestyle Assessment. 2 Firstbeat specialists travelled to Germany to provide a group feedback session and hold individual discussions with each participant. The project was well received by management and individual participants and will hopefully continue in the fall.
During these international projects, it became clear that people everywhere are dealing with the same topics. Workdays easily stretch into the wee hours, e-mails buzz into communicators when we are supposed to be on leisure time, work pressures creep into our sleep – and then there’s the non-work life to deal with: how to balance spouse time, kid time, housework time, own time… Surely there are also some differences between countries and cultures (and that will be an interesting area to learn more about!) , but the bottom line seems to be very similar: people are struggling to find the right balance between the multitude of demands in their lives and are welcoming tools that make finding this balance a bit easier. The familiar Firstbeat graphs – seeing how much red, green and blue (stress, recovery and physical activity) there is in our days – have people buzzing around Europe!
http://www.firstbeat.fi/fi/blogi/2012/05/21/well-being-and-lifestyle-topics-have-people-buzzing-around-europe/feed/ 0 ]]>Kehomme toimii tehokkaasti silloin, kun autonomisen hermoston sympaattinen ja parasympaattinen haara eli kehomme kaasu ja jarru toimivat joustavasti keskenään ja aivot saavat riittävästi virikkeitä ja lepoa. Tasapainoa ylläpitää tehokas stressinhallinta, joka ei tarkoita stressin täydellistä välttelemistä vaan siihen reagoimista. Haasteiden edessä pystymme lisäämään kaasua aktivoimalla sympaattista hermostoa, mutta rentoutumisen aikana kehomme palautuu tehokkaasti parasympaattisen hermoston vaikutuksesta. Tämä luo pohjaa myös positiiviselle ja innovatiiviselle ajattelulle sekä uuden oppimiselle.
Pitkään jatkunut negatiivinen stressi heikentää aivojen toimintakykyä. Ajatukset pyörivät stressiä aiheuttavien tekijöiden ja epämukavan olotilan ruotimisessa. Emme saa asioita valmiiksi, koska tehtävien priorisointi ja keskittymiskyky heikkenevät. Uupumuksen jatkuessa pitkään toimintakykymme voi lamaantua täysin. Jättäessä vireystilaa ylläpitävät tauot pitämättä, nipistäessä yöunista ja harrastuksista sekä sosiaalisesta elämästä tehokkuutemme ja tyytyväisyys elämään heikkenevät. Jarruttamatta jättäminen ja kaasun hellittäminen tiukassa kurvissa ei tarkoita tehokkuutta vaan ajovirhettä ja tyhmää riskinottoa, joka voi estää meitä pääsemästä perille.
Kuva yllä: Pitkään jatkunut stressi sekä työ- että yksityiselämässä ovat heikentäneet esimerkkihenkilön voimavaroja eikä keho reagoi enää rentoutumiseen (uni ja TV:n katselu) normaalisti palautumisena vaan lähes jatkuvana stressitilana.
]]>Autolla ajaessa on tuttua keventää kaasua tai jopa painaa jarrua vauhdin kasvettua liian kovaksi. Jos jarrut eivät toimi viemme auton huoltoon. Suurin osa ei ota kehon viestejä yhtä vakavasti. Pidämme sinnikkäästi aikatauluistamme ja velvollisuuksistamme kiinni, vaikka kierrokset ovat jääneet päälle ja olisi aika hidastaa. Mitä kovemmaksi vauhti kasvaa ja mitä heikommin jarrut toimivat, sitä pidemmäksi jarrutusmatka kasvaa, samoin kehon kyky palautua kuormituksesta. Ihminen tarvitsee haasteita, mutta on tärkeää tunnistaa tilanne, kun jarrut eivät enää toimi ja reagoida ennenkuin ajamme ulos.
Kehomme toimii tehokkaasti silloin, kun autonomisen hermoston sympaattinen ja parasympaattinen haara eli kehomme kaasu ja jarru toimivat joustavasti keskenään ja aivot saavat riittävästi virikkeitä ja lepoa. Tasapainoa ylläpitää tehokas stressinhallinta, joka ei tarkoita stressin täydellistä välttelemistä vaan siihen reagoimista. Haasteiden edessä pystymme lisäämään kaasua aktivoimalla sympaattista hermostoa, mutta rentoutumisen aikana kehomme palautuu tehokkaasti parasympaattisen hermoston vaikutuksesta. Tämä luo pohjaa myös positiiviselle ja innovatiiviselle ajattelulle sekä uuden oppimiselle.
Pitkään jatkunut negatiivinen stressi heikentää aivojen toimintakykyä. Ajatukset pyörivät stressiä aiheuttavien tekijöiden ja epämukavan olotilan ruotimisessa. Emme saa asioita valmiiksi, koska tehtävien priorisointi ja keskittymiskyky heikkenevät. Uupumuksen jatkuessa pitkään toimintakykymme voi lamaantua täysin. Jättäessä vireystilaa ylläpitävät tauot pitämättä, nipistäessä yöunista ja harrastuksista sekä sosiaalisesta elämästä tehokkuutemme ja tyytyväisyys elämään heikkenevät. Jarruttamatta jättäminen ja kaasun hellittäminen tiukassa kurvissa ei tarkoita tehokkuutta vaan ajovirhettä ja tyhmää riskinottoa, joka voi estää meitä pääsemästä perille.
Kuva yllä: Pitkään jatkunut stressi sekä työ- että yksityiselämässä ovat heikentäneet esimerkkihenkilön voimavaroja eikä keho reagoi enää rentoutumiseen (uni ja TV:n katselu) normaalisti palautumisena vaan lähes jatkuvana stressitilana.
http://www.firstbeat.fi/fi/blogi/2012/03/06/jarkeva-ja-muuttuviin-tilanteisiin-reagoiva-kuski-paasee-perille/feed/ 0 ]]>Tieto, käyttökohteet sekä luonnollisesti myös käyttäjien määrä ovat lisääntyneet valtavasti viimeisten vuosien aikana. Vaikka käyttömäärät urheilun ja urheilijoiden osalla ovat kasvaneet valtavasti, ovat suurimmaksi kohderyhmäksi mittausten osalta nousseet me tavalliset työtä tekevät ihmiset. Suorituskyvyn ja tulosten parantamisen sijaan keskiössä ovat nyt omaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät yksinkertaiset kysymykset: liikunko riittävästi, muistanko ja kykenenkö myös palautumaan.
Firstbeatin Hyvinvointianalyysi on tarjonnut vastauksia näihin tärkeisiin kysymykseen fysiologisesti katsottuna erilaisten kuvaajien ja tulosten kautta. Useat riippumattomat tutkimukset sekä mittausten ja palautteiden myötä syntyneet kokemukset tulkita tuloksia ovat tarjonneet vankan pohjan hyville keskusteluille ja toimenpiteille kohti eheää, tasapainoista elämää. Kun tarkastellaan moniulotteista ihmiskehon, arjen ja elämäntapojen verkkoa fysiologisista näkökohdista käsin, on mahdotonta antaa yksittäistä, täysin skaalautuvaa tulosta tai arvosanaa esimerkiksi elämänhallinnasta tai sen laadusta. Tähän tulosten tulkinnan yhdenmukaistamiseen, ehkä jossain määrin myös yksinkertaistamiseen ja automatisointiin päätimme tarttua tiiviin, tuloksia jo useamman vuoden käsitelleen työryhmän kesken.
Iso ja merkittävä askel stressin ja palautumisen tulkinnan osalta on otettu nyt tuoreimman Hyvinvointianalyysin verkkoversion päivityksen myötä. Uusi Firstbeatin kehittämä Kuormitustilan luokittelu menetelmä tarkastelee yksittäisen mittausjakson tuloksia useasta eri näkökulmasta käsin. Paino luokittelussa on edelleen laadukkaassa yönaikaisessa palautumisessa, mutta merkityksen kokonaiskuvan muodostamisessa saavat tulosten kautta ilmi tulevat merkit niin päiväaikaisen palautumisen puuttumisessa, huonossa fyysisessä kunnossa kuin myös orastavat merkit uupumisriskin lisääntymisessä.
Luokittelun kautta analyysi käy läpi toistakymmentä henkilön kuormitukseen ja palautumiseen liittyvää indikaattoria muodostaen yhteenvedon kokonaistilanteesta niin yksittäisen mittausvuorokauden kuin kokonaisen kartoituksen kohdalta. Tulkinnallisesti voisi sanoa menetelmän olevan askel yksittäisten tulosten ja kuvaajien taakse, koska nyt oikeastaan ensimmäistä kertaa otetaan voimakkaammin kantaa kuormituksen ja palautumisen tasoon ja riittävyyteen. Kuormitustilan luokituksen ei ole tarkoitus olla jatkuva ja lineaarinen kuten alla oleva kuva luokkien nimistä osoittaa.
Kuormitustilan luokittelun tarkoituksena onkin tiivistää moniulotteista sykevariaatiomittausten kautta saatavaa tietoa asiantuntijalle helpommin tulkittavaan muotoon, mutta ainakaan toistaiseksi tätä tietoa ei vielä asiakkaille oleviin raportteihin asti olla viemässä. Asiantuntijan roolia palautteen antamisessa ei ole tarkoitus vähentää, vaan päinvastoin toimia enemmänkin tehokkaana apuvälineenä, laadun takaajana ja tukena asiakkaan kanssa käytäviä keskustelua varten.
Kyseisen työkalun käyttöön voi tutustua tarkemmin kirjautumalla Hyvinvointianalyysiin verkkoversioon henkilökohtaisten tunnusten kautta. Toiminto on kaikkien asiantuntijoiden käytettävissä ja se löytyy raportin luontivaiheessa Taustatietoraportti kohdasta. Lisää tietoa menetelmästä on saatavilla Raporttien tulkintaohjeesta (versio 5.0 ) tai oman hyvinvointiasiantuntijan kautta.
]]>Kehon stressin ja palautumisen mittaamisessa ja arvioinnissa on kuljettu pitkä matka viimeisen kymmenen vuoden aikana. Firstbeatin osalta lähtölaukaukset sijoittuvat alkujaan urheilijoiden parissa tehtyihin yönaikaisiin sykevariaatiomittauksiin. Saadun informaation perusteella on pyritty ja pystytty alusta alkaen määrittämään kehossa vallitseva kuormitustila, ja sitä kautta rakentamaan esimerkiksi juuri urheilijoiden kohdalla tulevaa harjoitusohjelmaa kohti asetettuja tavoitteita.
Tieto, käyttökohteet sekä luonnollisesti myös käyttäjien määrä ovat lisääntyneet valtavasti viimeisten vuosien aikana. Vaikka käyttömäärät urheilun ja urheilijoiden osalla ovat kasvaneet valtavasti, ovat suurimmaksi kohderyhmäksi mittausten osalta nousseet me tavalliset työtä tekevät ihmiset. Suorituskyvyn ja tulosten parantamisen sijaan keskiössä ovat nyt omaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät yksinkertaiset kysymykset: liikunko riittävästi, muistanko ja kykenenkö myös palautumaan.
Firstbeatin Hyvinvointianalyysi on tarjonnut vastauksia näihin tärkeisiin kysymykseen fysiologisesti katsottuna erilaisten kuvaajien ja tulosten kautta. Useat riippumattomat tutkimukset sekä mittausten ja palautteiden myötä syntyneet kokemukset tulkita tuloksia ovat tarjonneet vankan pohjan hyville keskusteluille ja toimenpiteille kohti eheää, tasapainoista elämää. Kun tarkastellaan moniulotteista ihmiskehon, arjen ja elämäntapojen verkkoa fysiologisista näkökohdista käsin, on mahdotonta antaa yksittäistä, täysin skaalautuvaa tulosta tai arvosanaa esimerkiksi elämänhallinnasta tai sen laadusta. Tähän tulosten tulkinnan yhdenmukaistamiseen, ehkä jossain määrin myös yksinkertaistamiseen ja automatisointiin päätimme tarttua tiiviin, tuloksia jo useamman vuoden käsitelleen työryhmän kesken.
Iso ja merkittävä askel stressin ja palautumisen tulkinnan osalta on otettu nyt tuoreimman Hyvinvointianalyysin verkkoversion päivityksen myötä. Uusi Firstbeatin kehittämä Kuormitustilan luokittelu menetelmä tarkastelee yksittäisen mittausjakson tuloksia useasta eri näkökulmasta käsin. Paino luokittelussa on edelleen laadukkaassa yönaikaisessa palautumisessa, mutta merkityksen kokonaiskuvan muodostamisessa saavat tulosten kautta ilmi tulevat merkit niin päiväaikaisen palautumisen puuttumisessa, huonossa fyysisessä kunnossa kuin myös orastavat merkit uupumisriskin lisääntymisessä.
Luokittelun kautta analyysi käy läpi toistakymmentä henkilön kuormitukseen ja palautumiseen liittyvää indikaattoria muodostaen yhteenvedon kokonaistilanteesta niin yksittäisen mittausvuorokauden kuin kokonaisen kartoituksen kohdalta. Tulkinnallisesti voisi sanoa menetelmän olevan askel yksittäisten tulosten ja kuvaajien taakse, koska nyt oikeastaan ensimmäistä kertaa otetaan voimakkaammin kantaa kuormituksen ja palautumisen tasoon ja riittävyyteen. Kuormitustilan luokituksen ei ole tarkoitus olla jatkuva ja lineaarinen kuten alla oleva kuva luokkien nimistä osoittaa.
Kuormitustilan luokittelun tarkoituksena onkin tiivistää moniulotteista sykevariaatiomittausten kautta saatavaa tietoa asiantuntijalle helpommin tulkittavaan muotoon, mutta ainakaan toistaiseksi tätä tietoa ei vielä asiakkaille oleviin raportteihin asti olla viemässä. Asiantuntijan roolia palautteen antamisessa ei ole tarkoitus vähentää, vaan päinvastoin toimia enemmänkin tehokkaana apuvälineenä, laadun takaajana ja tukena asiakkaan kanssa käytäviä keskustelua varten.
Kyseisen työkalun käyttöön voi tutustua tarkemmin kirjautumalla Hyvinvointianalyysiin verkkoversioon henkilökohtaisten tunnusten kautta. Toiminto on kaikkien asiantuntijoiden käytettävissä ja se löytyy raportin luontivaiheessa Taustatietoraportti kohdasta. Lisää tietoa menetelmästä on saatavilla Raporttien tulkintaohjeesta (versio 5.0 ) tai oman hyvinvointiasiantuntijan kautta.
http://www.firstbeat.fi/fi/blogi/2012/01/23/tyokalu-kuormitustilan-luokitteluun/feed/ 0 ]]>Kysymys, jota ei ehkä välttämättä odottaisi kuulevan maailman suurimman suunnistustapahtuman ankkuriosuudelle lähtevän urheilijattaren suusta. Kaikki on kuitenkin mahdollista, ja niinpä pitkään ja hartaasti koottu venlojen ja veljien seurakunta asetti lauantaiaamuna neulat pohjoista ja keulat Jämsää kohti suuntana Jämsä-Jukola 2013.
Koska ensikertalaisten erinomaiset kokemukset vuoden takaisessa taistossa Vantaalla olivat jättäneet niin paljon ilon- ja keskustelunaiheita kahvipöydän ääreen, lyötiin osallistuminen lukkoon tänä vuonna jo hyvissä ajoin. Isoksi iloksi seitsemän könsikkään joukko sai rinnalleen tälle vuodelle naiskauneutta, kun neljä Venlatarta sanoi lopulta tahdon metsien kutsuun. Huonosti tai vielä huonommin nukutun perjantaiyön jälkeen kaikki oli kuitenkin valmista, ja kohteet kartalla enää vain odottivat kulkijaansa.
Venlojen startti tapahtui iltapäivällä jännityksen ollessa aivan huipussaan niin lähtösuoran päässä kuin kisakylässäkin. Minna Kaupin kanssa samalla viivalle asettui itseoikeutetusti Firstbeatin perinteisintä naisosaamista. YLEkin oli ajanhermolla onnistuessaan taltioimaan monta sekuntia Hyvinvointiasiantuntijan uskomatonta prosessointia ensimmäisellä rastilla. Onnistunut ja ehjä suoritus takasi erinomaiset asetelmat jatkoon. Keskimmäisillä osuuksilla viestin ilosanomaa veivät eteenpäin energiset ensikertalaiset, jotka löivät laudalta kertaheitolla kaikki ennakkoaikataulut ja spekulaatiot eksymisistä: viivat ja neula karttapohjoiseen, jalka syönnille ja nuolta kohti. Lajin helppous viehättää! Enää mäkinen maasto ja 8,7km erotti joukkueen onnistuneesta suorituksesta. Ankkurin napeilla oli siunattu joukkueen henkistä selkärankaa. Tällä kertaa oli selvästi päätetty lähteä kiertämään rataa oikeaan suuntaan ja rastit tulivatkin vastaan oikeilla paikoillaan. Lopulta maali, viimeinen leimaus ja vielä kerran maali tulivat vastaan 5 tunnin 58minuutin 55sekunnin jälkeen. Iloiset, uupuneet ja erittäin onnelliset ensikertalaiset olivat tämän jälkeen saunan ja sihijuomansa ansainneet. Upea suoritus!
Veljet ja Jukolan yö kutsuivat kansaa koolle perinteisesti puolenyön jo lähestyessä. Hetki ennen ja jälkeen startin ovat jo vuosikymmeniä olleet yksi Suomen suven ikimuistoisimpia hetkiä. Viimevuotista tuhannen sijan parantamista ei tällä kertaa lähdetty tavoittelemaan, vaan median suuntaan annettu perinteisempi tavoite tervehenkisestä ja sosiaalisesta osallistumisesta löi raamit tulevalle suoritukselle.
Vaativan avausosuuden paikan sai kaikin tuomariäänin Vaasan lahja Firstbeatiläiselle suunnistusperheelle. Mies, jolla on yksistään enemmän Jukolan lusikoita vyöllä kuin koko muulla joukkueella yhteensä oli jälleen itse varmuus tuoden joukkueen kärjen takana vaihtoon hyvissä asemissa. Toisena valopäänä yön pimeyteen sukelsi joukkueen sydän ja sielu, jolle ratamestari tarjoili vaativan 13km kattauksen. Leima, leima,leima, uusi kartta vaihdosta kaverille, kädet ilmaan ja huippusuoriutuminen oli tältäkin osin valmis. Pitkää ja haastavaa kolmatta linjaa painoi Kainuun korpimetsien kasvatti nakutellen onnistuneita rasteja koko joukosta suurimman määrän.
Firstbeatin juna kulki VR:stä poiketen tässä vaiheessa jopa edellä ennakkolaskelmia. Junassa jälleen veturi vaihtui ja jos kilpailun alussa oli keulilla ollut Allegron ja Pendoliinon kaltaisia pikakiitureita, niin vaihdossa hiilivaunua vetämään asettui raskaampi höyryveturi. Kiskot vie ja kiskot tuo, minkä seurauksena välillä viestinviejä sai tehdä kunniaa ruuhkaiselle vastaantulevalle liikenteelle iloisesti ihmetellen. Viimeinen pummi tuli vielä vaihtoaidalla, mutta siitä huolimatta joukkueen täsmähankinta Timoksi viidennelle osuudelle pääsi matkaan, edelleen kärjen takaa. Vahvajalkainen suoritus kangasmetsässä sai varauksettomat kehut kaikilta natiiveilta. Vaihdossa vastuu siirtyi joukkueen sulavajalkaisimpaan viitapiruun, joka nahkoi selkiä pitkälle toistasataa yli, ali ja ohitellen. Kaunista!
Tänä vuonna ankkuriosuudelle päästiin ennätyksellisesti ennen yhteislähtöä. Ensin mennään ja sitten mietitään. Sitten mietitään, ja taas mennään. Jälkimmäinen vaihtoehto osoittautui lopulta paremmaksi ja lopulta aivan hurja loppuveto piti pilkkanaan ratamestarin virittämiä sudenkuoppia maalivaatetta kohti. Lopulta 82 kilometrin, vajaan 12 tunnin, 134 129 sydämenlyönnin jälkeen veljet tapasivat jälleen toisensa sijoituksensa ollessa 606, olkoot toimitsijat sitten mitä mieltä tahansa.
Aamun koittaessa oli koossa joukko erittäin onnellisia ja väsyneitä oman Venlan ja Jukolansa sankareita. Vaikka unta ei yöltä ollut takana silmäystäkään ja osaksi varmasti juuri siitä syystä, jaksoi huonompikin leuka vielä naurattaa. Iso halaus vielä teille rakkaat Venlat, kun jaksoitte elää, nauraa ja kannustaa viestissä mukana läpi yöttömän yön. Lisäksi erityiskiitos ohjaajantuoliin toisen osuuden kapteenillemme, teit jälleen valtavan roolityön niin kentällä kuin kulisseissakin, kiitos.
Saimme omalta osaltamme olla mukana tätä Jukolan yön tarunhohtoista kertomaa ja jatkumoa. Tapahtuma on ainutlaatuinen ja osittain selittämätön yhdistelmä luontoa, yhteisöllisyyttä ja liikuntaa sen puhtaimmassa muodossa. Mikään valmennuksellinen kurssi tai seminaari ei pääse lähellekään niitä yhdistäviä vaikutuksia, mitä tämänkaltainen tiivis hetki keskellä luontoa ja arjen rientoa yhteisölleen tarjoaa. Kiitoksia siitä vuosien taakse, arvoisat kaukametsäläiset!
Veljenne,
Simeoni
Tammikuun alusta helmikuun puoliväliin elämäni oli työ- ja treenirintamalla vauhdikasta. Vauhti alkoi tuntua kehossa ja mielessä palautumisen hidastumisena sekä vatsan oireiluna. Helmikuussa olin influenssan kourissa ja vietin 4-5 päivää kovassa kuumeessa sängyssä. Kaiken kruunasi tarve antibioottikuurille korkeiden tulehdusarvojen vuoksi, vatsani vihaa antibiootteja yli kaiken.
Mahdollisuus FIRSTBEAT – mittauksen tekemiseen tässä tilanteessa oli täydellinen, koska kuormitus oli minun mittapuullani kova. Mittaus tuli parhaaseen mahdolliseen aikaan, tahdoin nähdä miltä palautumiseni näyttää tässä tilanteessa. Mittaus aloitettiin viikko influenssani parantumisen jälkeen.
FIRSTBEAT – mittauksen toteutus
Mittaus tehdään kolmen päivän ajalta seuraamalla muutoksia sykkeessä ja sykevaihtelussa. Samalla pidetään karkeaa päiväkirjaa päivän tapahtumista. Minulla mittauspäiviä tuli neljä, koska laite oli irronnut yhtenä yönä ja halusin varmuuden vuoksi pitää sitä ylimääräisen vuorokauden, koska en tiennyt kauanko se oli ollut irti.
Kirjasin päiväkirjaan työajan, harjoitukset, uniajan, kotityöt, vapaa-ajan tai muut rentoutumishetket. Pelkästään se, että päiväkirjan pitämiseen ei tuntunut olevan kunnolla aikaa oli huolestuttavaa.
Ihanteellista olisi ollut, että mittausajankohtaan olisi ajoittunut yksi täysi vapaapäivä, jolloin olisin voinut olla rennosti – työtilanteeni vuoksi sellaista päivää ei ollut vielä tässä vaiheessa. Mukana oli kuitenkin poikkeuksellisen lyhyt työpäivä. Mittausajankohdassa tein kahtena päivänä kahta kuntosaliharjoitusta päivässä ja takana oli tuplatreeniviikko. Tämä näkyy tuloksissa.
Mittaustulokset
Tuplatreenipäivät ja työpäivät näkyvät tuloksissa. Kun treeni on aamulla ennen töitä ja illalla töiden jälkeen, palautumishetkiä ei ole päivän aikana. Iltatreenin jälkeen syke on pitkään ylhäällä, kun keho käy kierroksilla – tunnen tämän olossani.
Lauantaina 16.2 menossa oli kuudes työpäivä putkeen. Työpäivä ei ollut erityisen pitkä, mutta asioiden hoidon, kirjallisten töiden ja väsymyksen vuoksi iltatreeni meni poikkeuksellisen myöhään, lopetin harjoituksen klo 20. Tämän jälkeen kävin aviomieheni kanssa ulkona syömässä. Oloni oli ulkona syömisen jälkeen raukea ja menin nukkumaan klo 22.
Mittaustulos näyttää, että kehoni siirtyi lepotilaan ensimmäisen kerran klo 1 ja lopullisesti klo 2 yöllä. Uniaikaa kyseiseen yöhön tuli yhdeksän tuntia, mutta kehoa palauttava uniaika oli vain reilu viisi tuntia. Itse arvioin kyseisen yön unen laadun heikoksi.
Sunnuntaina 17.2 työpäivä oli pitempi. Sain tehtyä päivän ensimmäisen treenin ennen töitä ja toisen treenin heti töiden loputtua klo 17 maissa. Tällaisina tuplatreenipäivinä kehon lepotilaan siirtymiseen meni yöllä tunti, yhden harjoituksen päivänä vähemmän. Sunnuntain 17.2 illassa näkyy sekä treenin jälkeinen sykkeen nousu, että kotitöiden tekeminen ja työasioiden hoito tietokoneella. Keho rauhoittui lepoon vasta nukkumaan menon jälkeen (sininen viiva kuvan alaosassa klo 23 eteenpäin).
Työkuormitukseltaan rauhallisemmissa päivissä sykkeen laskut näkyvät pitkin päivää esimerkiksi ruokatauoilla ja pelottavaa kyllä, autolla ajaessa kuten perjantaina 15.2 klo 9 aamulla ja klo 18 illalla.
Maanantaina 18.2 minulla oli asiakastyötä vain hetki ja kirjoitin suurimman osan päivästä. Harjoituksen tein vain aamulla. Päivällä kävin kampaajalla ja kosmetologilla. Kampaaja on hyvä ystäväni jonka kanssa vaihdamme kuulumisia koko ajan. Kampaajalla käyntiaika ei näy mittauksessa sykettä laskevana rauhoittumisena höpöttämisemme ja todennäköisesti kahvin juontini vuoksi, vaikka se muulla tavalla onkin ihanaa ja rentouttavaa! Kosmetologilla kävin unen rajamailla, se näkyy mittauksessa sykkeen laskuna ja rentoutumisena. Toki kosmetologilla olossa makuu asentokin vaikuttaa asiaan.
Mittausjaksoon osui perjantaille 15.2 osteopaatin hoitokerta, jolloin hän avasi alaraajojen lihaksia ja kalvoja. Olin aivan varma, että sen aikana syke on päivän kovin kivun vuoksi. Yllätyin, osteopaatilla oloaika katkaisi työpäivän ja mittaustulos näytti sen ajan vihreää lepotilaa, vaikka juttelimme samalla niitä näitä. Tämä näkyy kuvassa klo 10.
Harrastamani liikunta, painoharjoittelu, ei ole voimakkaasti ja pitkäaikaisesti sykettä nostavaa. Sen terveysliikuntavaikutuksia on haastava arvioida FIRSTBEAT menetelmällä, koska harjoituksen aikana sykkeen nousut ovat kovin hetkellisiä. Harjoituksen aikana käyn korkealla sykealueella niin lyhyitä pätkiä, ettei ohjelma rekisteröi niitä jatkuvaksi rasitukseksi. En ole käyttänyt vuosikausiin sykemittaria. Nyt oli mielenkiintoista nähdä oman sykkeen variaatiot. Alhaisin leposyke oli 47 ja korkein syke 180.
Yhteenveto
Sain tuloksestani palautteen Firstbeatin Tiina Hoffmanilta. Kauhistelin Tiinalle, että tulokset ovat varmasti kamalat, koska koin olevani mittausaikaan kuormittunut. Tiinan näkemys oli, että tulokset olivat hyvät työn, treenin ja juuri sairastetun influenssan huomioiden, mutta toivat samalla esiin kevyempien päivien tärkeyden tiukkojen työ- ja treenipäivien vastapainoksi. On tärkeää, että huomasin itse väsymykseni, enkä olisi jatkanut vastaavaa tahtia kauaa. Elämän perusasioiden kuten ravinnon, liikunnan ja unenmäärän ollessa kunnossa keho jaksaa raskaatkin vaiheet paremmin.
Minulle FIRSTBEAT- mittaus oli arvokas tieto. Olen ihmistyyppinä touhuavaa laatua ja pohdin usein itse missä menee liian touhuamisen raja. Innostun asioista ja höyryän eteenpäin kunnes huomaan uupuneeni – mittaus antoi minulle varmuutta siitä, että olen vuosien varrella oppinut löytämään rajojani.
Keskustelut ihmisten kanssa joille FIRSTBEAT – mittaus on tehty saivat minulle ennakkopelon, että todennäköisesti koen olevani hyvin palautuva, mutta koko yö menee punaista stressikäyrää. Onneksi näin ei ollut. Tiina Hoffman kertoi, että tällainenkaan malli ei ole tavatonta ja olen itse kuullut samanlaisia kokemuksia tuttaviltani.
Jatkosuunnitelma
Aion jatkossakin harjoitella entiseen tapaan kehoni kuuntelua. Toteutin sitä viimeksi eilen illalla ja tänä aamuna. Minulla olisi ollut tänään harjoitusohjelman mukaan viimeinen kahden harjoituksen päivä. Nukuin edellisyön heikosti, molemmat eiliset harjoitukset olivat huonoja ja eilen illalla oloni oli levoton. Päätin jättää aamun harjoituksen väliin. Tänään olo on ollut hyvä ja sain tehtyä iltapäivällä lyhyen ja tehokkaan harjoituksen. Tavoitteen ollessa hyvinvointi ja kehittyminen vuosi vuodelta paremmaksi, enemmän ei ole aina parempi.
Toivon tulevaisuudessa voivani ottaa FIRSTBEATIN käyttöön hieman kevyempänä työ ja harjoitusjaksona, jotta pystyn vertaamaan tuloksia. Uskon tämän olevan yksi hyvä lisätiedonantaja kehon ja mielen palautumiseen.
Valmentajana minulle tuttu tilanne on aina iloinen ja pirteä asiakas, joka touhuaa paljon eikä koe olevansa väsynyt tai rasittunut. Osalle heistä on tehty FIRSTBEAT – mittaus ja tulos on ollut kehon palautumisen ja sykkeen laskun kannalta heikko, osalla heistä on tehty kortisolitutkimusta, jossa kortisolikäyrän todetaan olevan epäedullinen.
Ensisijaisesti tärkeintä on oppia kuuntelemaan omaa kehoaan ja rauhoittamaan elämä. Välillä kuormituksen tunnistamiseen ja sen laskemiseen tarvitaan apukeinoja teknologiasta ja ravintolisistä. Elämä on nykyisin kovin erilaista kuin kymmenen tai kolmekymmentä vuotta sitten – hyvässä ja pahassa. Onneksi keinotkin ovat monet, kaikille tämä ei ehkä sovi, mutta osa saa varmasti arvokasta apua.
Sanna Eloranta
fysioterapeutti AMK
työfysioterapeutti
BioSignature-valmentaja
Poliquin PICP voimavalmentaja
Almost the end of the year! It’s a good time to do some reflecting about what happened in 2012 and what’s ahead in 2013. The year was filled with progress, program updates, new international and Finnish partners and thousands of Lifestyle Assessments around the world (a brilliant 10-fold increase over 2011 in assessments conducted outside Finland!). Better-looking reporting and technological improvements (with a few bugs discovered and promptly fixed along the way…!) have made our jobs a lot faster and easier in many ways, but the basic message and challenge of learning to balance our lives when it comes to appropriate amounts of stress, recovery and exercise remains the same! Here are some highlights from the past year:
Internationally…
- 1st annual Distributor seminar in London in March 2012 (attended by partners from 9 different countries), to be followed by the 2nd international Firstbeat seminar in March 2013 for both sports and well-being distributors (attendance expected from close to 20 countries).
- Multinational Lifestyle assessment project in Germany in February 2012.
- Lifestyle Assessment training seminars in Norway, Sweden, Denmark, Switzerland, Germany (Nov-Dec 2011) and France (July 2012)
- New Firstbeat partners in Dubai, Czech Republic, France, Holland and Oklahoma USA – and several more via our Distributors in different countries! See more details about our expanding team here >>
Other selected highlights…
- New Overview reports to simplify and clarify the message to the end client
- Online Learning Center to provide support, training and reviewing material to Firstbeat specialists
- Several new marketing brochures and videos, see an example here >>
Today’s society expects efficiency, speed, usability and more automatic features, and the Firstbeat team (a big hand here to our brilliant coders, who are an unseen but crucial part of the team!) is doing its best to keep up – and ahead of – the well-being field by making the Lifestyle Assessment a ‘must-have-tool’! We are collecting valuable testimonials from individuals and companies who have undergone lifestyle assessments (http://www.firstbeat.fi/work-well-being/success-stories) and we have a lot of exciting new tools and features planned for the New Year too. Stay tuned!
In the end, though, it always comes down to the individual who is connected to the Bodyguard for 3 days, his/her experience during this period, and the interpretation and message that he/she walks away with to enhance his/her quality of life. This is where we need caring and well-trained professionals who bring the method ‘to life’! Big thanks to this expanding team of specialists in Finland and around the world!
With this in mind, we want to wish everyone a very relaxing and energizing holiday season, with some deserved time off work and focus on the things that YOU enjoy… skiing, hiking, dancing, baking, reading, meditating, movies… Here’s CHEERS to all to an exciting 2013!
http://www.firstbeat.fi/fi/blogi/2012/12/20/year-end-reflections-from-firstbeat-well-being/feed/ 0 Hyväkuntoisena palaudut paremmin http://www.firstbeat.fi/fi/blogi/2012/11/05/hyvakuntoisena-palaudut-paremmin/ http://www.firstbeat.fi/fi/blogi/2012/11/05/hyvakuntoisena-palaudut-paremmin/#comments Mon, 05 Nov 2012 06:08:54 +0000 Satu Tuominen Kategorisoimaton http://www.firstbeat.fi/fi/blogi/?p=140 Firstbeatin julkaiseman tutkimuksen mukaan aktiivisesti liikkuvat palautuvat 30% paremmin kuin alle puoli tuntia viikossa liikkuvat. Aktiivisesti liikkuvien ryhmä ei koostunut kilpaurheilijoista tai ”himoliikkujista” vaan tavallisesta työväestöstä, joka liikkuu yli 3h viikossa. Tulos on lohduttava, sillä yli 3h tuntia pystyy liikkumaan … Lue lisääFirstbeatin julkaiseman tutkimuksen mukaan aktiivisesti liikkuvat palautuvat 30% paremmin kuin alle puoli tuntia viikossa liikkuvat. Aktiivisesti liikkuvien ryhmä ei koostunut kilpaurheilijoista tai ”himoliikkujista” vaan tavallisesta työväestöstä, joka liikkuu yli 3h viikossa. Tulos on lohduttava, sillä yli 3h tuntia pystyy liikkumaan meistä lähes jokainen. Pystyy, jos haluaa.
Syytämme liikkumattomuudesta ajan puutetta ja olosuhteita. Puoli tuntia päivässä liikuntaa riittää, ja vähemmänkin on parempi kuin ei ollenkaan. TV:lle ja tietokoneelle löydämme aikaa vaikka useamman tunnin joka päivä. Todelliset syyt liikkumattomuuteen ovat usein siis muita kuin ajanpuute. Mukavuuden halu korostuu erityisesti syysmyrkyn riehuessa ulkona. Lämpöiset viltit ja villasukat tai takkatuli vetävät puoleensa enemmän kuin lenkkarit ja ulko-ovi. Miksi siis lähtisin supermyrsky Sandyn syleilyyn? Koska se fiilis liikunnan jälkeen on niin mahtava! Ja tieto siitä, että taas tein pienen, mutta kallisarvoisen sijoituksen tulevaisuuteeni kohottamalla kuntoani.
Suurin osa on harrastanut jossain elämänsä vaiheessa liikuntaa ja ollut hyvässä kunnossa. Samanlainen hyvä olo on mahdollisuus saavuttaa koska tahansa uudestaan, eläkkeellä, syksyllä, kesähelteellä, mutta se vaatii päätöksen sekä hieman hikeä ja hengästymistä. Jos liikkuminen on ollut epäsäännöllistä, kaikenlainen liikunta parantaa aluksi kuntoa. Kunnon kohotessa liikuntakertoja ja liikunnan kestoa tai tehoa voi lisätä asteittain. Kun kuormituksen ja levon suhde ovat tasapainossa, fyysinen kunto kehityy ja elämänlaatukin paranee. Ennen pitkää huomaamme olevamme jälleen elämämme kunnossa henkisesti ja fyysisesti. Saamme liikunnasta niin paljon sisältöä elämään, että 30% enemmän palautumista onkin enää loistava sivutuote. Emmekä jäisi mistään hinnasta ihailemaan tuulen tuiverrusta tuvan lämpöön kun voimme sukeltaa syysmyrskyyn maistamaan suolaisia sadepisaroita.
http://www.firstbeat.fi/fi/blogi/2012/11/05/hyvakuntoisena-palaudut-paremmin/feed/ 0 Matkalla ei mihinkään http://www.firstbeat.fi/fi/blogi/2012/10/16/matkalla-ei-mihinkaan/ http://www.firstbeat.fi/fi/blogi/2012/10/16/matkalla-ei-mihinkaan/#comments Tue, 16 Oct 2012 10:19:30 +0000 Jaakko Kotisaari Kategorisoimaton http://www.firstbeat.fi/fi/blogi/?p=118 Motiivit ja valmistautuminen Täydellisen kaunis loppukesän päivä Päijänteellä vanhojen pelikavereiden kanssa golfin ja saunomisen merkeissä. Tuttujen juttujen ohi alitajuntaan hiipi illan aikana vanhan ystävän kanssa käyty keskustelu omien rajojen etsimisestä. Yllytyshulluksi en itseäni osaa laskea, mutta sisäinen palo nähdä missä … Lue lisääMotiivit ja valmistautuminen
Täydellisen kaunis loppukesän päivä Päijänteellä vanhojen pelikavereiden kanssa golfin ja saunomisen merkeissä. Tuttujen juttujen ohi alitajuntaan hiipi illan aikana vanhan ystävän kanssa käyty keskustelu omien rajojen etsimisestä. Yllytyshulluksi en itseäni osaa laskea, mutta sisäinen palo nähdä missä kulkee inhimillisen suorituskyvyn rajat olivat saaneet yliotteen tietoisen ja tiedostamattoman mielen välimaastossa.
Koska kyseessä oli täysin omien motiivien päälle syntynyt tarve mittauttaa kehon ja psyyken kestävyyttä, oli lopulta luonnollinen valinta järjestää tapahtuma itse ilman virallisia kisakoneistoja ja aikatauluja. Fyysisesti suurin osa harjoittelusta tapahtui totutunlaisesti pallopelien merkeissä, minkä lisäksi tuli kuluneen syksyn aikana juostua reilut kymmenkunta varsinaista juoksulenkkiä. Viimeiset kaksi kuukautta työpöydän päällä on komeillut alan ehdottoman pioneerin Forrest Gumpin kuva maantieltä, jonka myötä näin pitkissä suorituksissa fyysistäkin kuntoa tärkeämpään asemaan nouseva henkinen kestävyys on tehnyt omaa alitajunnan tasolla tapahtuvaa valmistautumistaan.
Yksinään juostessa kehoa ja kumuloituvaa kuormitusta tulee seurattua huomattavasti tarkemmin kuin matkan edetessä hyvän porukan tai musiikin tahtiin. Tämän vuoksi haastoin kollegoita Firstbeatiltä osallistumaan mukaan joko alusta saakka tai matkan varrelta hieman lyhyempien osuuksien merkeissä. Ilokseni sain myöntävän vastauksen Tiinan, Tuomaksen kuin myös yrityksen kovakuntoisimman Jounin suunnalta, minkä lisäksi muutamia hankkeesta kuulleita ystäviäni lupautui mukaan matkalle. Valmistautuminen kokonaisuudessaan tankkauksineen meni hyvin ja lauantaiaamun valjetessa keho oli täynnä energiaa ja palautumisen indeksit tappiinsa viritettyinä.
Rajaa kohden
Päivä lähti suotuisissa merkeissä käyntiin koleahkossaa syyskelissä. Ensimmäiset kilometrit menivät tarkkaan kehoa kuunnellen ilman nivelistä ja lihaksista kantautuvia vikailmoituksia. Kilometrit etenivät, maisemat ja seura vaihtuivat ja Jounin kanssa saatiin todeta, että marathon matka tuli täyteen Killerin maisemissa. Tätä juhlistimme kupilla kahvia ja kämmenellisellä suolaa, mikä tuskin on aivan tavallisin kombinaatio tilaukselle kyseisestä kanttiinista. Takaisku matkalle tuli 57km jälkeen, kun Jounin oikea polvinivel alkoi vihoittelemaan, minkä jälkeen ainoa oikea ratkaisu oli turvata laadukas harjoittelu myös jatkossa ja lopettaa juokseminen tältä erää. Tulos ylitti kuitenkin 25 kilometrillä Jounin aikaisemman lenkkiennätyksen ja varmasti pieni ultrajuoksijan siemen oli kokemuksen myötä kylvetty.
Matkani jatkui tämän jälkeen tasaisen hiljaista vauhtia, tankkauksen merkitys alkoi korostua entisestään. Pasta, malto, geelit, urheilujuoma ja banaanit olivat hyviä perusenergian lähteitä pitkin päivää. Matkavauhti oli aamusta hivenen tippunut, mutta jalka nousi edelleen ilman isompia kipuja sateen ja pimeyden alkaessa ottaa valtaa väistyvän päivän tieltä. Pieniä fyysisiä ja henkisiä horjahduksia lukuun ottamatta, mielessä ei käynyt kertaakaan suorituksen lopettaminen ennen tuplamarathonin rajaa. Siinä vaiheessa kun siirryttiin hunajasnapseihin merisuolalla, kyytipoikana suolakurkkupurkin neste, tunsin että ollaan menossa jotain sellaista kohti mistä ei ollut aikaisempaa kokemusta.
Jo alusta asti olin tehnyt selväksi yhden pelisäännön: vaikka tarkoitus on selvittää myytti ”Jos ei vauhti tapa, niin mikä sitten?”, suurinta rohkeutta vaaditaan siinä vaiheessa, kun uskaltaa myöntää itselleen päätylankun tulleen vastaan. Ja olen näin jälkeenpäin erittäin tyytyväinen, että tämän päätöksen pystyin lopulta tekemään itse, eikä esimerkiksi paikallinen ensivaste tai koiranulkoiluttaja sunnuntaiaamuna Palokkajärven poluilla.
Mieleenpainuvimmat hetket matkassa liittyivät viimeiseen 15 kilometrin hurmokseen, huomasin juoksevani hymy huulilla nauraen ja musiikkia kuunnellen ilman minkäänlaisia kiputiloja jaloissa. Sain siinä vaiheessa puhelimen kautta kuulla, että paikallisessa ravitsemusliikkeessä oli alettu pitämään kisastudiota yllä ja mukana hengessä oli huomattavasti enemmän porukkaa aina Saksaa myöden kuin ikinä olisin osannut kuvitella.
Lopulta matka päättyi kotiovelle mistä se oli alkanutkin kellon ollessa jo pitkälle sunnuntain puolella. Aikaa oli aamusta kulunut 16 tuntia ja 5 minuuttia, matkamittarin hohtaessa lukemaa 105,3km. Aivan huikea fiilis kädet pystyssä loppusuoralla, pieni Jari Porttila –tyyppinen haastattelu itsekseni kotipihalla keinutuolissa muisteltavaksi ja suihkua kohden. Venyttelyn kohdalla olin painanut koko päivän Ignore-nappulaa, joten järkeilin että turha sitä on enää tässäkään vaiheessa aloittaa. Näin jälkeenpäin tarkasteltuna olin raakasti väärässä. Puntarissa oli päivän päätteeksi sama 90kg kuin lähtiessä onnistuneen tankkauksen myötä, joten painonhallintakurssille kyseisestä suorituksesta ei tämän case studyn perusteella empiiristä näyttöä kulutetusta 8800kcal huolimatta ole. Sen sijaan pituuden suhteen runkoa oli maantie painovoiman myötä hakannut siinä määrin kasaan, että kirjanmerkki pään päältä löytyi urakan jälkeen 2,5cm alempaa kuin lähtölaukauksen aikaan aamulla. Suuren esikuvani tavoin ajattelin ”I’m pretty tired” ja valitsin siinä kohtaa sängyn huurteisen sijaan.
Palautuminen
Vaikka uni ei heti alkuun tullutkaan, krampeista tai kiputiloista ei yöaikaan tarvinnut kärsiä. Suoritus toki näkyi yöpalautumisen heikentymisenä, mutta aivan täydellistä droppia ei tällä puolen kuitenkaan näkynyt. Levon ja rauhoittumisen myötä palautuminen on edennyt hyvin ja lihassolutasoa vakavampaa vauriota ei ole toistaiseksi tullut vastaan. Tosin askel näin parin päivän jälkeen, sikäli kun mahdollista, on vielä lauantaistakin lyhyempi. Tulokset palautumisen suhteen kuitenkin kertovat suunnan olevan oikea, latausaika vain taitaa olla tavanomaista hieman pidempi.
Erittäin lämpimät kiitokset vielä kertaalleen kaikille luonnossa sekä hengessä mukana olleille hienoille kanssaeläjille. Rajoja ei ole tehty rikottaviksi, ne täytyy vain löytää…
| Urheilija: Sami Jauhojärvi Ammatti: Hiihtäjä Ikä: 31 Pituus: 174 Paino: 71 Leposyke: 33 Maksimisyke: 193 |
|
Suuressa mittakaavassa urheilijan päivä voi vaikuttaa hyvinkin yksinkertaiselta ja äärimmäisen paljon rutiineihin ja aikatauluihin sidotulta. Sitähän se toki on, vai onko sittenkään? Kun mennään pienempään mittakaavaan, eli urheilijan pääkopan sisälle, niin päivä onkin täynnä analysointia ja riskilaskelmia.
Suuressa mittakaavassa päiväni on aika lailla seuraavan kuvauksen kaltainen: aamulla nousen ylös sängystä siihen samaan aikaan kuin joka aamu, noin puoli kahdeksan ja kahdeksan välillä. Aamupalaksi syön 4-viljan puuroa hillolla sekä ruisleipää kinkulla, juustolla ja tomaatilla höystettynä. Muiden aamutoimien jälkeen koittaa aamupäivän harjoitus alkaen kello yhdeksän. Päivästä riippuen teen teho-, peruskestävyys- tai voimaharjoituksen ja nautin urheilujuomaa tasaisin väliajoin treenin aikana. Aamupäivän harjoituksen kesto on yleensä noin pari tuntia, ja sen jälkeen kotiin saavuttuani juon välittömästi palautusjuoman. Seuraavana vuorossa on suihku, varustehuolto ja lounas. Lounaan jälkeen on aikaa yleiseen asioiden hoitoon noin tunti, jonka jälkeen nukun päiväunet. Noin kello kolmelta on välipalan aika, jolloin yleensä syön jogurttia, mysliä ja leipää. Kello neljä lähden taas treenaamaan. Harjoituksen ja satojen hikipisaroiden jälkeen toistan taas samat rutiinit kuin aamun harjoituksen jälkeen. Päivällisen jälkeen lähes koko ilta on yleensä vapaa-aikaa jota vietän perheen kanssa puuhastellen. Illalla ennen nukkumaan menoa on vielä venyteltävä ja syötävä iltapala, joka koostuu samoista aineksista kuin välipala. Nukkumaan menen noin kello yksitoista. Samat rutiinit toistuvat taas seuraavana päivänä, pois lukien lepopäivät.
Pienemmässä mittakaavassa päiväni voi olla seuraavanlainen: aamulla saatuani silmät auki teen nopean analyysin terveydentilasta, eli onko nenä tukkoinen tai kurkku karhea. Yleensä näin ei ole, joten päivä lähtee suunnitellusti liikkeelle. Taas olen selvinnyt yhtä yötä lähemmäksi huippukuntoa ilman sairastumista. Parin ensimmäisen askeleen jälkeen on jälleen vuorossa analyysia, tällä kertaa siitä miltä lihaksisto tuntuu. Hyvin vaikuttaa kroppa yön aikana palautuneen, eivätkä lihakset ole edes kipeät eilisestä voimaharjoituksesta. Tallustelen tietokoneelle ja kytken Firstbeatin Bodyguardin kiinni koneeseen nähdäkseni mitä yön aikana tehty sykekeräys näyttää hermoston palautumisen tilaksi. Palautumista on tapahtunut 84% omasta maksimipalautumisesta, vielä voin siis toteuttaa suunnitelman mukaista treeniä ilman ylimääräistä lepoa tai harjoittelun keventämistä. Jos lukema olisi tippunut 60%:n paikkeille olisi syytä pitää lepopäivä, tai vähintäänkin jätettävä päivälle suunniteltu tehoharjoitus tekemättä.
Kuva: Esimerkki palautumistilan seurannasta. Seurantakuvaajasta voidaan hahmottaa harjoittelun rytmitys ja tarkentaa harjoitussuunnitelmia päivä- ja viikkotasoilla.
Aamun analyysien jälkeen syön aamupalan normaalisti ja lähden treenaamaan kello yhdeksän. Rullasukset saavat kyytiä lähes normaaliin malliin. Selkä on aavistuksen kireällä ja se vaikuttaa heikentävästi tekniikkaan. Potku ei mene loppuun asti, mikä heikentää hieman voimantuottoa. Tänään ei siis todennäköisesti tule ennätystä testiin. Pitää päästä pian hierojalle, jotta saa taas kaikki tehot irti kropasta tulevissa harjoituksissa! Kaikki muu paitsi selkä toimii hyvin, ja saavutan harjoitukselle asetetut tavoitteet. Jälleen kerran treenikaverit olivat heikompia kuin minä, jonka johdosta itseluottamus kasvaa entistä kovemmaksi. Olen edelleen oikealla tiellä, kauden päätavoite kirkkaana mielessä viiden kuukauden päässä MM-kisoissa. Pienten yksityiskohtien huomioiminen nousee syksyn lähestyessä ja edetessä entistä suurempaan rooliin kaikessa tekemisessä. Vaihtamalla kuivan paidan loppuverryttelyä varten pienensin taas huomattavasti paleltumisen kautta tulevaa sairastumisriskiä. Lounas maistuu hyvin ja päiväuni on todellista powersleepiä suu auki tyyny märäksi kuolaten. Välipalan jälkeen on vuorossa iltapäivän huoltoharjoitus.
Olo on väsyneempi kuin pitäisi, ja mielen valtaa epävarmuus siitä, että rasitus on sittenkin alkanut kasaantua liikaa ja väsymys on hiipinyt salakavalasti kroppaan. Jalkapohjan vanha rasitusvaiva oireilee taas, ja pahimmassa tapauksessa estää koko syksyn ajan jalkalenkkien tekemisen. Pitäisikö sille nyt antaa reilusti lepoa, ja käyttää enemmän rullahiihtoa ja pyöräilyä harjoittelussa. Toisaalta oireet todennäköisesti kaikkoavat taas hierojalla käynnin jälkeen pitkäksi aikaa. Mielessä pyörii kuitenkin koko ajan ajatus mitä jos…? Se ainakin on selvää, että juoksua pitää pystyä tekemään syksyllä, jos mielii talvella päästä mäkien päälle helposti. Yleensä huonompi tunne lihaksissa helpottaa palauttavan treenin aikana, mutta nyt ei. Kyllä tämä taitaa olla selkeää väsymystä. Huomenaamulla tiedän taas enemmän, sillä ensi yönäkin otan yökeräyksen, joka ilmaisee palautumisen tilan. Johtuisikohan palautumattomuus sittenkin siitä, että kropassa on jokin pöpö ja olen tulossa kipeäksi? Paino ei ole lähtenyt ainakaan vielä nousuun, joten pitkää aikaa keho ei ole ollut liian stressaantuneessa (väsyneessä) tilassa, jolloin se alkaa kerätä nestettä itseensä. Kaikesta pienestä epävarmuudesta huolimatta olen taas yhtä treenipäivää lähempänä huippukuntoa. Toivottavasti poika nukkuu levollisesti ensi yönä, jotta saan itsekin nukuttua kunnolla ja palauduttua hyvin. Illalla pitää ottaa vielä varmistukseksi ylimääräinen annos C-vitamiinia, E-vitamiinia ja sinkkiä, jotta vastustuskyky pysyy hyvänä. Vielä pitäisi jaksaa muutama päivä kovaa treeniä ennen seuraavaa lepopäivää, jota vietän keskimäärin kerran viikossa. Yleensä lepopäivälle kasaantuu aika paljon tekemistä, mutta siitä ei pidä stressata liikaa. Lepopäivänä minun tulee palautua tulevia harjoituksia varten. Teen siis sen mitä ehdin ja koen mielekkääksi, sillä haluan viettää aikaa myös perheeni kanssa.
Edellä on kuvaus normaalista kotipäivästäni. Leireillä rutiinit eivät poikkea kotona olemiseen nähden juurikaan muuten kuin aikataulujen ja illan tekemisen osalta. Yleensä leireillä teen iltaisin ns. paperihommia tai käyn hierojalla.
Urheilijan arki on jatkuvaa olotilan, lihaksiston, tekniikan ja kaikkien mahdollisten suorituskykyyn vaikuttavien asioiden analysointia sekä mahdollisten näihin asioihin vaikuttavien riskien ennakoimista ja välttämistä. Se on syy-seuraussuhteiden miettimistä, sekä hallittua ja kontrolloitua riskien ottoa. Yksinkertaisuudessaan se on itsensä nautinnollista toteuttamista, äärirajoilla. Se on jotain mitä kaikkien tulisi joskus elämässään saada kokea!
Syysterveisin,
Musti
http://www.firstbeat.fi/fi/blogi/2012/09/24/urheilijan-paiva-harjoittelua-ja-riskianalyyseja/feed/ 0 Kuinka jaksaa seuraavaan kesälomaan? http://www.firstbeat.fi/fi/blogi/2012/08/10/kuinka-jaksaa-seuraavaan-kesalomaan/ http://www.firstbeat.fi/fi/blogi/2012/08/10/kuinka-jaksaa-seuraavaan-kesalomaan/#comments Fri, 10 Aug 2012 05:59:26 +0000 Satu Tuominen Kategorisoimaton http://www.firstbeat.fi/fi/blogi/?p=63 Kesälomat ovat ohi ja työntekijät palaavat intoa ja energiaa puhkuen töihin. Akut ovat niin sanotusti ladattu, mutta tiedämme kiireen kasaantuvan ennenpitkää. Entä jos tänä vuonna stressi ei saisikaan meistä yliotetta vaan opettelisimme elämään sen kanssa? Seuraavia työkaluja ja vinkkejä voit … Lue lisääKesälomat ovat ohi ja työntekijät palaavat intoa ja energiaa puhkuen töihin. Akut ovat niin sanotusti ladattu, mutta tiedämme kiireen kasaantuvan ennenpitkää. Entä jos tänä vuonna stressi ei saisikaan meistä yliotetta vaan opettelisimme elämään sen kanssa? Seuraavia työkaluja ja vinkkejä voit hyödyntää oman jaksamisen tukemiseen tai Hyvinvointianalyysi-palautteen yhteydessä asiakkaasi hyvinvoinnin edistämiseen.
Työkaluja stressinhallintaan:
|
|
Näin jaksat seuraavaan kesälomaan – 10 vinkkiä:
- Jaa vastuuta, luota muihin. Sinun ei tarvitse yksin hallita ja tehdä kaikkea. Tämä pätee niin työpaikalla kuin kotona.
- Listaa asiat, jotka sinun pitää tai haluat tehdä ja aloita yksi kerrallaan. On hieno tunne saada rasti ruutuun suoritetusta tehtävästä.
- Pidä kiinni omasta vapaa-ajastasi. Päätä milloin sen aika on ja tee asioita joista SINÄ nautit. Oma aika on meille kaikille tärkeää ja on myös äitien ja isien oikeus!
- Sähköposteja ja työpuhelinta ei tarvitse päivystää vapaa-ajalla jatkuvasti. Jos sinun täytyy tarkistaa sähköpostit myös kotona, tee se kerralla ja reagoi samantien. Vilkuillessasi vähän väliä sähköpostejasi olet töissä 24/7.
- Jos aikataulut ovat ongelma, herää hieman aikaisemmin aamulla. Voit suorittaa aamutoimet kiireettömästi tai tehdä asioita jotka ovat itsellesi tärkeitä. Jätä myös työkalenteriisi tilaa aikataulujen venymiselle.
- Pyri useimmiten syömään terveellisesti. Stressin myötä rasvan, sokerin, kahvin, alkoholin ja tupakan käyttö lisääntyvät. Tiedosta omat kehityskohteesi ja pyri tekemään pieniä muutoksia. Täydellinen ei tässäkään tarvitse olla!
- Harrasta liikuntaa, siitä saat elämäniloa, vireyttä, onnistumisen kokemuksia ja ystäviä! Lahjaksi saat myös hyvää kuntoa ja terveyttä.
- Tyhjennä mielesi. Istu tai makaa ja kuuntele ajatuksiasi. Huomaat kenties millainen puolustelu, väittäminen ja arvostelu mielessäsi käy. Tämän jälkeen pyri tyhjentämään ajatustesi vilske keskittymällä sisään- ja uloshengitykseen. Mikäli sisäinen puhe yllättää, pysäytä vaeltelu ja keskity jälleen hengitykseen. 5-10min hiljentyminen riittää.
- Mene luontoon. Kävele, marjasta, sienestä, kalasta, metsästä, tai vaan istu kannon nokassa. Mielesi rauhoittuu ja sieluusi virtaa energiaa ihan itsestään.
- Ota positiivinen asenne elämään. Pyri löytämään myönteinen näkökulma ja hymy huulille. Huomaat, että aurinkohan paistaa läpi vuoden!
In 2011-2012, Firstbeat took and is taking major steps in going international in the health and well-being sector by conducting lifestyle assessment projects and arranging training seminars in several European countries. We now have partners in UK, France, Sweden, Hungary, Spain, Switzerland, Germany, Denmark and Norway. In March we arranged, together with our UK partner Optima-Life, the first international Firstbeat HEALTH seminar in London. All our European partners were there, as well as about 40 people from the UK health, wellness and corporate sector. Presentation topics ranged from a Cricket case study to Recovering to win to Examples and cases of how Firstbeat analyses have been used in health management and lifestyle guidance. The seminar was a real success and it was great to see people from around Europe conversing about the same familiar topics that we have been working with for years here at Firstbeat.
Also in March, we did a project with a large multinational company. Bodyguards were shipped back and forth to different countries and 20 people took part in a 3-day Lifestyle Assessment. 2 Firstbeat specialists travelled to Germany to provide a group feedback session and hold individual discussions with each participant. The project was well received by management and individual participants and will hopefully continue in the fall.
During these international projects, it became clear that people everywhere are dealing with the same topics. Workdays easily stretch into the wee hours, e-mails buzz into communicators when we are supposed to be on leisure time, work pressures creep into our sleep – and then there’s the non-work life to deal with: how to balance spouse time, kid time, housework time, own time… Surely there are also some differences between countries and cultures (and that will be an interesting area to learn more about!) , but the bottom line seems to be very similar: people are struggling to find the right balance between the multitude of demands in their lives and are welcoming tools that make finding this balance a bit easier. The familiar Firstbeat graphs – seeing how much red, green and blue (stress, recovery and physical activity) there is in our days – have people buzzing around Europe!
http://www.firstbeat.fi/fi/blogi/2012/05/21/well-being-and-lifestyle-topics-have-people-buzzing-around-europe/feed/ 0 Järkevä ja muuttuviin tilanteisiin reagoiva kuski pääsee perille http://www.firstbeat.fi/fi/blogi/2012/03/06/jarkeva-ja-muuttuviin-tilanteisiin-reagoiva-kuski-paasee-perille/ http://www.firstbeat.fi/fi/blogi/2012/03/06/jarkeva-ja-muuttuviin-tilanteisiin-reagoiva-kuski-paasee-perille/#comments Tue, 06 Mar 2012 08:53:41 +0000 Satu Tuominen Kategorisoimaton http://www.firstbeat.fi/fi/blogi/?p=53 Autolla ajaessa on tuttua keventää kaasua tai jopa painaa jarrua vauhdin kasvettua liian kovaksi. Jos jarrut eivät toimi viemme auton huoltoon. Suurin osa ei ota kehon viestejä yhtä vakavasti. Pidämme sinnikkäästi aikatauluistamme ja velvollisuuksistamme kiinni, vaikka kierrokset ovat jääneet päälle … Lue lisääAutolla ajaessa on tuttua keventää kaasua tai jopa painaa jarrua vauhdin kasvettua liian kovaksi. Jos jarrut eivät toimi viemme auton huoltoon. Suurin osa ei ota kehon viestejä yhtä vakavasti. Pidämme sinnikkäästi aikatauluistamme ja velvollisuuksistamme kiinni, vaikka kierrokset ovat jääneet päälle ja olisi aika hidastaa. Mitä kovemmaksi vauhti kasvaa ja mitä heikommin jarrut toimivat, sitä pidemmäksi jarrutusmatka kasvaa, samoin kehon kyky palautua kuormituksesta. Ihminen tarvitsee haasteita, mutta on tärkeää tunnistaa tilanne, kun jarrut eivät enää toimi ja reagoida ennenkuin ajamme ulos.
Kehomme toimii tehokkaasti silloin, kun autonomisen hermoston sympaattinen ja parasympaattinen haara eli kehomme kaasu ja jarru toimivat joustavasti keskenään ja aivot saavat riittävästi virikkeitä ja lepoa. Tasapainoa ylläpitää tehokas stressinhallinta, joka ei tarkoita stressin täydellistä välttelemistä vaan siihen reagoimista. Haasteiden edessä pystymme lisäämään kaasua aktivoimalla sympaattista hermostoa, mutta rentoutumisen aikana kehomme palautuu tehokkaasti parasympaattisen hermoston vaikutuksesta. Tämä luo pohjaa myös positiiviselle ja innovatiiviselle ajattelulle sekä uuden oppimiselle.
Pitkään jatkunut negatiivinen stressi heikentää aivojen toimintakykyä. Ajatukset pyörivät stressiä aiheuttavien tekijöiden ja epämukavan olotilan ruotimisessa. Emme saa asioita valmiiksi, koska tehtävien priorisointi ja keskittymiskyky heikkenevät. Uupumuksen jatkuessa pitkään toimintakykymme voi lamaantua täysin. Jättäessä vireystilaa ylläpitävät tauot pitämättä, nipistäessä yöunista ja harrastuksista sekä sosiaalisesta elämästä tehokkuutemme ja tyytyväisyys elämään heikkenevät. Jarruttamatta jättäminen ja kaasun hellittäminen tiukassa kurvissa ei tarkoita tehokkuutta vaan ajovirhettä ja tyhmää riskinottoa, joka voi estää meitä pääsemästä perille.
Kuva yllä: Pitkään jatkunut stressi sekä työ- että yksityiselämässä ovat heikentäneet esimerkkihenkilön voimavaroja eikä keho reagoi enää rentoutumiseen (uni ja TV:n katselu) normaalisti palautumisena vaan lähes jatkuvana stressitilana.
http://www.firstbeat.fi/fi/blogi/2012/03/06/jarkeva-ja-muuttuviin-tilanteisiin-reagoiva-kuski-paasee-perille/feed/ 0 Työkalu kuormitustilan luokitteluun http://www.firstbeat.fi/fi/blogi/2012/01/23/tyokalu-kuormitustilan-luokitteluun/ http://www.firstbeat.fi/fi/blogi/2012/01/23/tyokalu-kuormitustilan-luokitteluun/#comments Mon, 23 Jan 2012 10:00:22 +0000 Jaakko Kotisaari Kategorisoimaton http://www.firstbeat.fi/fi/blogi/?p=42 Kehon stressin ja palautumisen mittaamisessa ja arvioinnissa on kuljettu pitkä matka viimeisen kymmenen vuoden aikana. Firstbeatin osalta lähtölaukaukset sijoittuvat alkujaan urheilijoiden parissa tehtyihin yönaikaisiin sykevariaatiomittauksiin. Saadun informaation perusteella on pyritty ja pystytty alusta alkaen määrittämään kehossa vallitseva kuormitustila, ja sitä … Lue lisääKehon stressin ja palautumisen mittaamisessa ja arvioinnissa on kuljettu pitkä matka viimeisen kymmenen vuoden aikana. Firstbeatin osalta lähtölaukaukset sijoittuvat alkujaan urheilijoiden parissa tehtyihin yönaikaisiin sykevariaatiomittauksiin. Saadun informaation perusteella on pyritty ja pystytty alusta alkaen määrittämään kehossa vallitseva kuormitustila, ja sitä kautta rakentamaan esimerkiksi juuri urheilijoiden kohdalla tulevaa harjoitusohjelmaa kohti asetettuja tavoitteita.
Tieto, käyttökohteet sekä luonnollisesti myös käyttäjien määrä ovat lisääntyneet valtavasti viimeisten vuosien aikana. Vaikka käyttömäärät urheilun ja urheilijoiden osalla ovat kasvaneet valtavasti, ovat suurimmaksi kohderyhmäksi mittausten osalta nousseet me tavalliset työtä tekevät ihmiset. Suorituskyvyn ja tulosten parantamisen sijaan keskiössä ovat nyt omaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät yksinkertaiset kysymykset: liikunko riittävästi, muistanko ja kykenenkö myös palautumaan.
Firstbeatin Hyvinvointianalyysi on tarjonnut vastauksia näihin tärkeisiin kysymykseen fysiologisesti katsottuna erilaisten kuvaajien ja tulosten kautta. Useat riippumattomat tutkimukset sekä mittausten ja palautteiden myötä syntyneet kokemukset tulkita tuloksia ovat tarjonneet vankan pohjan hyville keskusteluille ja toimenpiteille kohti eheää, tasapainoista elämää. Kun tarkastellaan moniulotteista ihmiskehon, arjen ja elämäntapojen verkkoa fysiologisista näkökohdista käsin, on mahdotonta antaa yksittäistä, täysin skaalautuvaa tulosta tai arvosanaa esimerkiksi elämänhallinnasta tai sen laadusta. Tähän tulosten tulkinnan yhdenmukaistamiseen, ehkä jossain määrin myös yksinkertaistamiseen ja automatisointiin päätimme tarttua tiiviin, tuloksia jo useamman vuoden käsitelleen työryhmän kesken.
Iso ja merkittävä askel stressin ja palautumisen tulkinnan osalta on otettu nyt tuoreimman Hyvinvointianalyysin verkkoversion päivityksen myötä. Uusi Firstbeatin kehittämä Kuormitustilan luokittelu menetelmä tarkastelee yksittäisen mittausjakson tuloksia useasta eri näkökulmasta käsin. Paino luokittelussa on edelleen laadukkaassa yönaikaisessa palautumisessa, mutta merkityksen kokonaiskuvan muodostamisessa saavat tulosten kautta ilmi tulevat merkit niin päiväaikaisen palautumisen puuttumisessa, huonossa fyysisessä kunnossa kuin myös orastavat merkit uupumisriskin lisääntymisessä.
Luokittelun kautta analyysi käy läpi toistakymmentä henkilön kuormitukseen ja palautumiseen liittyvää indikaattoria muodostaen yhteenvedon kokonaistilanteesta niin yksittäisen mittausvuorokauden kuin kokonaisen kartoituksen kohdalta. Tulkinnallisesti voisi sanoa menetelmän olevan askel yksittäisten tulosten ja kuvaajien taakse, koska nyt oikeastaan ensimmäistä kertaa otetaan voimakkaammin kantaa kuormituksen ja palautumisen tasoon ja riittävyyteen. Kuormitustilan luokituksen ei ole tarkoitus olla jatkuva ja lineaarinen kuten alla oleva kuva luokkien nimistä osoittaa.
Kuormitustilan luokittelun tarkoituksena onkin tiivistää moniulotteista sykevariaatiomittausten kautta saatavaa tietoa asiantuntijalle helpommin tulkittavaan muotoon, mutta ainakaan toistaiseksi tätä tietoa ei vielä asiakkaille oleviin raportteihin asti olla viemässä. Asiantuntijan roolia palautteen antamisessa ei ole tarkoitus vähentää, vaan päinvastoin toimia enemmänkin tehokkaana apuvälineenä, laadun takaajana ja tukena asiakkaan kanssa käytäviä keskustelua varten.
Kyseisen työkalun käyttöön voi tutustua tarkemmin kirjautumalla Hyvinvointianalyysiin verkkoversioon henkilökohtaisten tunnusten kautta. Toiminto on kaikkien asiantuntijoiden käytettävissä ja se löytyy raportin luontivaiheessa Taustatietoraportti kohdasta. Lisää tietoa menetelmästä on saatavilla Raporttien tulkintaohjeesta (versio 5.0 ) tai oman hyvinvointiasiantuntijan kautta.
http://www.firstbeat.fi/fi/blogi/2012/01/23/tyokalu-kuormitustilan-luokitteluun/feed/ 0 ]]>