Firstbeat kiittää kaikkia Stressipäivään osallistuneita mukavasta yhteisestä päivästä. Esitykset ovat luettavissa täällä >>.

Firstbeatin kanssa useita vuosia yhteistyötä tehnyt Simo Muhonen otti jo toisessa osakilpailussaan voiton Ranskan formula F4 sarjassa. Helmikuussa Simo ajoi elämänsä ensimmäiset F4 testit LeMansissa. Firstbeat analysoi Simon kuormitusta kahden testipäivän ajan.

Lue täältä, miltä testit näyttivät sykeanalyysien valossa.

Stressipäivän ohjelma on nyt valmis. Viimeiset varmistuneet puhujat ovat ravitsemusterapeutti Hanna Partanen Nutrifiliasta sekä Firstbeatin yhteistyökumppanin Optima-lifen toimitusjohtaja Simon Shepard Lontoosta.

Tavoitteena arjen tasapaino

Aika: 23.5.2013 klo 9-16
Paikka: Jyväskylä, Piippukatu 2, Lutakko, IT-Dynamo/JAMK

Seminaarin sisältö ja aikataulu:
Klo 09.00 Ilmoittautuminen, aamukahvi ja Firstbeatin esittelypisteet.
Klo 10.00 Tilaisuuden avaus. Joni Kettunen, Firstbeat
Klo 10.10 Susanna Ahvenniemi ja Marsa Lähteenmäki, Lääkärikeskus Aava: Työhyvinvointia moniammatillisen tiimin tuella.
Klo 10.40 Harri Lindholm, Työterveyslaitos: Miten käytän sykevälivaihtelua stressin ja palautumisen mittarina lääkityksiä saavilla ja sairauksia potevilla?
Klo 11.10 Tarja Zitting-Huttula, Kemijoki Oy: Se sykkii sittenkin - uusi näkökulma työhyvinvointiin.
Klo 11.40 Juho Tuppurainen, Firstbeat: Uusi Bodyguard 2 entistä helpompaan sykevälimittaamiseen.
Klo 11.50 Tiina Hoffman, Firstbeat: Hyvinvointianalyysin uudet ominaisuudet.
Klo 12.00 Ruokailu (omakustanteinen)
Klo 13.00 Magnus Lönnqvist, Clover Bonum Oy: Johtajien jaksaminen.
Klo 13.30 Tiina Teisala, Jyväskylän yliopisto: Liikunta, kehonkoostumus, fyysinen kunto ja stressi.
Klo 13.50 Jaakko Kotisaari, Firstbeat: Suomalaisten hyvinvointi 70 000 mitatun vuorokauden perusteella.
Klo 14.10 Kahvitauko
Klo 14.45 Hanna Partanen, Nutrifilia: Stressin vaikutus syömisen hallintaan.
Klo 15.15 Simon Shepard, Optima-life, UK: Getting the Balance Right.
Klo 15.45 Tilaisuuden päätös

Kenelle: IX Stressipäivä tarjoaa hyödyllistä tietoa hyvinvoinnin ja jaksamisen tukemiseen. Tarjolla on mielenkiintoisia käyttäjäkokemuksia, uusinta tietoa  palautumisesta sekä mahdollisuus vaihtaa ajatuksia muiden alan ammattilaisten kanssa. Tapahtuma soveltuu erityisesti terveydenhuollon, liikunnan ja hyvinvoinnin ammattilaisille. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!

Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Marita Hämäläinen, puh. 020 7631 673 tai marita.hamalainen@firstbeat.fi.
Ilmoittautuminen viimeistään 10.5.2012.

Tilaisuus on maksuton. Ilmoita mahdollisista ruoka-aine allergioista.

Firstbeat kiittää kaikkia Stressipäivään osallistuneita mukavasta yhteisestä päivästä. Esitykset ovat luettavissa täällä >>.

Firstbeatin laajan sykevälianalyysi-aineiston mukaan keskimääräinen suomalaisten työikäisten terveysliikuntaan käyttämä aika on 10 minuuttia päivässä.

– Tulos on hälyttävä. Kymmenen minuutin päivittäinen liikunta ei riitä ylläpitämään kuntoa. Liikuntaminuutteja kerryttävät eniten aktiiviset liikkujat. Aineiston henkilöistä 45 prosenttia ei liikkunut kolmen päivän sykevälimittauksen aikana lainkaan terveysliikunnan tasolla. Terveysliikuntasuositusten täyttäminen vaatii, että liikkumaan on lähdettävä tietoisesti, Firstbeatin hyvinvointiasiantuntija Satu Tuominen sanoo.

Myös UKK-Instituutin kiihtyvyysmittauksiin perustuvat väestötutkimusten alustavat tulokset antavat samansuuntaisen viestin. Näissä tutkimuksissa liikunnan määrää mitattiin liikettä tunnistavalla laitteella.

– Liikuntasuositusten toteutuminen on huomattavan vähäistä. Fyysistä aktiivisuutta on ihmisten arjessa liian vähän, UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari toteaa.

Satu Tuominen arvioi, että runsaasti liikkuvia ihmisiä on yhä enemmän, mutta samaan aikaan toisessa ääripäässä lähes täysin liikkumattomien joukko on kasvanut paljon.

Firstbeatin aineisto on kerätty sykevälianalyysiin perustuvien työhyvinvointipalveluiden yhteydessä. Se kattaa 47 000 päivän sykevälimittauksen yhteensä 15 400 eri henkilöltä.

– Sykevälianalyysi mittaa hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormitusta sydämen sykkeen välittämistä tiedoista. Menetelmä on lähes yhtä tarkka kuin laboratoriossa tehty hapenkulutuksen mittaus. Se mahdollistaa henkilökohtaisen faktaan perustuvan tiedon elimistön toiminnasta ja sen reaktioista eri tilanteissa, kertoo Firstbeatin toimitusjohtaja Joni Kettunen.

Puoli tuntia päivässä pitää kunnossa

UKK-Instituutin terveysliikunnan suositukset täyttääkseen tulisi liikkua viikon aikana yhteensä 2,5 tuntia. Päivittäisannoksina se tarkoittaa 20–30 minuuttia reippailua. Kovempitehoista liikuntaa riittää 1 tunti 15 minuuttia. Sen lisäksi lihaskuntoa ja liikehallintaa olisi harjoiteltava kahdesti viikossa.

– Suositukset kertovat selkeästi ihmisille mitä liikunnan osalta tulisi tehdä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Taustalla ovat laajat liikunnan terveyshyötyjä käsittelevät tutkimukset. Suositusten tarkoituksena on ohjata ihmisten terveyskäyttäytymistä, Tommi Vasankari kertoo.

Liikunnalla ja terveysliikunnalla on eroa. Esimerkiksi kevyt kävely, piha- ja kotityöt, marjastus, golf ja koiran ulkoilutus kyllä virkistävät ja irrottavat arjen huolista, mutta niissä normaalikuntoisen syke nousee sydänterveyttä edistävälle tasolle vain harvoin. Myös kevyt palauttava liikunta on tärkeää hyvinvoinnin kannalta.

– Kodin töistä vain raskaimmat, kuten esimerkiksi lumityöt ja halkojen hakkaaminen ovat riittävän raskaita ollakseen terveysliikuntaa, sanoo Firstbeatin hyvinvointiasiantuntija Jaakko Kotisaari.

Terveysliikunnassa ihminen hikoilee ja hengästyy. Syke kohoaa 63 prosenttiin maksimisykkeestä ja hapenkulutus yli 40 prosenttiin maksimaalisesta suorituskyvystä.

Kuinka arkeen saadaan lisää liikettä?

Riittävän kuormittavalla liikunnalla on terveyttä lisääviä vaikutuksia sydämeen sekä hengitys- ja verenkiertoelimistöön. Se edistää myös hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Hyvä kunto parantaa vireyttä, jaksamista ja stressikestävyyttä.

– Riittävästä liikuntatehosta ei aina ole tietoa tai sitä ei tunnisteta. Hyvinvointianalyysin palautetilaisuudessa moni yllättyy siitä, että liikunta ei olekaan riittävän rasittavaa. Osalle aktiivisimmista liikkujista taas riittäisivät vähemmätkin tehot. Menetelmä vertaa tulosta henkilön omaan kuntotasoon. Sama liikunta voi olla toiselle tehotreeni ja toiselle kevyttä verryttelyä, kertoo Kotisaari.

Tuominen ja Kotisaari kannustavat suomalaisia liikkumaan itselleen sopivalla ja mukavalla tavalla. Kun liikunnasta oppii nauttimaan, kimmoke liikkumiseen tulee sisältä. Hyötyliikunta, kuten esimerkiksi työmatkapyöräily, on erinomainen tapa täyttää liikuntasuosituksia.

Tommi Vasankari toteaa länsimaisen hyvinvoinnin olevan nyt sellaisella tasolla, että arjen liikunta jää kauas fyysisen kunnon ylläpitämisen vaatimuksista. Riittävä liikkuminen vaatii tahtoa.

– Olisi hyödyllistä pohtia, kuinka liikunnan määrää voi lisätä normaalissa arjessa, Vasankari ehdottaa.

Lisätietoja:

- Firstbeat Technologies Oy:n toimitusjohtaja Joni Kettunen, p. 050 324 0889, joni.kettunen@firstbeat.fi

- Hyvinvointiasiantuntija Satu Tuominen, p. 0400 423 434

- Hyvinvointiasiantuntija Jaakko Kotisaari p. 020 763 1662

- UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari, p. 040 505 9157, tommi.vasankari@uta.fi

www.firstbeat.fi

Firstbeatin sykevälianalyysi tallensi 8-henkisen joukkueen urakan 24 tunnin hiihdossa ja sitä seuraavien päivien aikana. Mitä sykekäyristä opittiin?

Kuntotasolla on merkitystä kuormituksesta palautumisen nopeudessa. 24-tunnin hiihto osoitti, että hyväkuntoinen pystyy palautumaan poikkeuksellisen suuresta kuormituksesta jopa muutaman tunnin välein toistuvien kuormitusjaksojen välillä. Kova kunto palauttaa myös nopeammin normaaliin arkeen kuormituksen päätyttyä.

Pääkaupunkiseudulta kotoisin oleva seitsemänhenkinen ETA-joukkue hiihti helmikuussa pidetyssä Vierumäen perinteisessä 24 tunnin hiihdossa yhteensä 421 kilometrin matkan.

Tempauksen tärkein tavoite oli selvittää, kuinka joukkueen jäsenet palautuvat tapahtuman aikana ja sen jälkeen.

Joukkueen jäsenet olivat 26–58 -vuotiaita säännöllisesti liikuntaa harrastavia terveitä miehiä ja naisia. Kaikki olivat jossain elämänvaiheessa harrastaneet kilpaurheilua.

24 tunnin hiihdossa he hiihtivät vuorotellen 4,7 kilometrin mittaista rataa, kaiken kaikkiaan 89 kierrosta. Yön aikana vuoroja jaettiin niin, että joukkueen jäsenet saivat 3–4 tuntia aikaa levätä. Kaikki hiihtäjät kertoivat nukkuneensa tuona aikana, mutta huonosti.

Syketaso laski hiihtovuorokauden aikana

Vierumäen hiihtourakka ei ollut joukkueelle ensisijaisesti kilpailu, vaan oman suorituskyvyn mittari. Kehon tilaa tarkkailtiin Firstbeatin sykevälimittauksella hiihdon ja sitä seuraavien vuorokausien ajan.

Hiihtovuorokauden aikana kuormitustila oli haastava. Kahden hiihtäjän palautuminen oli kohtalaista. Viiden sykeväli viesti ylikuormitustilasta. Palautumisen välillä tuli esiin yksilöllisiä eroja. Hyvin palautuva hiihtäjä palautui unijakson ja lepohetkien aikana.

Jokainen hiihtäjä hiihti oman suorituskykynsä ääripäässä koko tempauksen ajan. Vuorokauden aikana syketasot ja kierrosajat olivat kullakin hiihtäjällä tasaisia. Syke oli hiihtokierroksen aikana 170–180 lyöntiä/min tasolla. Kaikilla syketaso laski vuorokauden aikana noin kymmenen lyönnin verran hiihdon alun tasosta.

Korkean kuormitustason ylläpitäminen koko vuorokauden ajan viestii joko erittäin hyvästä kunnosta tai kyvystä ylittää oma mukavuusraja.

Puolet hiihtäjistä palautui hyvin seuraavana päivänä

Hiihtoa seuraavana vuorokautena normaalissa arjessaan kolme hiihtäjää palautui hyvin ja kolme heikosti. Kaikkien sykevariaatio oli hyvin samankaltainen. Yksi sykepanta ei tuottanut dataa toisen vuorokauden aikana.

Yksi heikosti palautuneista joukkueen jäsenistä nautti illalla kolme alkoholiannosta, millä on ollut heikentävää vaikutusta palautumiseen yön aikana.

Hyvä kunto edesauttoi palautumista niin hiihtovuorokauden kuin sitä seuraavan vuorokauden aikana kaikilla joukkueen jäsenillä.

Magnus Lönnqvistin (vas.) valmentama joukkue testasi suorituskykyään 24-tunnin hiihdossa.
Joukkueessa hiihtivät Pirita Orkola, Tapio Rummukainen, Marko Kvist, Antti Rossi,
Artti Aurasmaa ja Jari Keskisalo.